Mitä maksaisi pölyttäjien korvaaminen ihmistyöllä? Näin suomalaismepit ajattelevat kohutusta EU-asetuksesta
Luonnon ennallistamista koskeva EU-asetus herättää kotimaassa suuria tunteita, mutta Suomen europarlamentaarikot suhtautuvat siihen tyynemmin.
Ennallistamisasetusta kannattava kokoomuksen Henna Virkkunen näkee, että luontokato on vakava uhka, jota ei pidä vähätellä.
– Monessa Euroopan maassa luonnon tila on huonolla tolalla, joten monimuotoisuutta on syytä edistää. Päätökset toimenpiteistä on kuitenkin järkevintä tehdä kansallisesti ja paikallisesti, erilaiset olosuhteet huomioon ottaen, hän toteaa Suomenmaalle.
Vasemmistoliiton tuore meppi Li Andersson huomauttaa, että kyseessä on keskeinen luontokatoon liittyvä lainsäädäntöhanke lopuillaan olevalta EU-kaudelta.
Maailman maat ovat jo muun muassa YK:n puitteissa sopineet luontokadon pysäyttämisestä, mutta käytännön toimia ei ole tehty lupausten mukaisesti.
– Tämä oli tavallaan koko ennallistamisasetuksen tausta. Siksi pidän erittäin hyvänä ja tärkeänä, että se nyt hyväksyttiin, jolloin siitä tulee sitovaa lainsäädäntöä, Andersson sanoo.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen vastustama ennallistamisasetus hyväksyttiin maanantaina ympäristöministerien kokouksessa Luxemburgissa. EU-parlamentti äänesti ennallistamisasetuksesta jo helmikuussa, jolloin vain keskustan ja perussuomalaisten mepit äänestivät vastaan.
– Minusta tuntuu, että tästä on tullut politiikan pelinappula enemmän kansallisella tasolla, Andersson sanoo siitä, että hallituspuolueiden mepit äänestivät toisin kuin hallitus.
Asetus tulee voimaan heinä-elokuussa, ja seuraavan kahden vuoden aikana kussakin jäsenmaassa tehdään suunnitelmat ennallistamisen toteutuksesta. Toimenpiteiden on tarkoitus kattaa vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä.
Keskustan meppi Elsi Katainen sanoo kaikkien kannattavan sitä, että luonnon monimuotoisuutta pitää vahvistaa.
– Mutta kun mennään yksityiskohtiin ja jäsenmaakohtaisiin ratkaisuihin, niin tuleekin iso kasa ongelmia.
Kataisen mielestä Suomen hallitus on nostanut oikealla tavalla esiin sitä, että asetuksen kustannukset nousevat Suomessa korkealle.
– Esimerkiksi soiden ennallistamisvaatimukset ovat niin isoja, että pelkästään valtion maat eivät siihen riitä, vaan joudutaan luultavasti menemään myös yksityisten maille. Se on vakavaa harkintaa vaativa asia.
Kataisen mielestä on väärin leimata luonnonsuojelun vastustajiksi poliitikot, jotka nostavat ennallistamisasetuksen ongelmia esiin.
– Se on väärä lähtökohta. Mutta ei pidä olla niin tyhmä, että juuri me ottaisimme ne kalleimmat kustannukset, mitä on tarjolla koko Euroopassa. Puolia pitää osata pitää, hän sanoo.
Keskustan uusi meppi Katri Kulmuni näkee ennallistamisasetuksessa vielä paljon kysymysmerkkejä.
Itävallan hallitus ajautui kriisiin, kun maan ympäristöministeri Leonore Gewessler äänesti EU:n ennallistamisasetuksen puolesta vastoin hallituksen linjaa.
– Poliittinen tuki asetukselle ei ole ollut riittävän laajaa. Prosessi oli riitainen, ja nyt se meni läpi aiheuttaen Itävallalle sisäpoliittisen kriisin. Ei tällaista voi onnistuneena prosessina pitää, mutta näinkin voi demokratiassa käydä. Nyt meidän pitää olla asetuksen toimeenpanon kanssa mahdollisimman tarkkoja, Kulmuni toteaa.
Hän pitää ennallistamisen kohteena olevia alueita kunnianhimoisina.
– Totta kai ennallistamista kannattaa tehdä ja kyllähän sitä Suomessakin on tehty, mutta nyt varmaan kysymys kuuluu, mistä nämä maa-alueet ja varat saadaan, Kulmuni sanoo.
Ei pidä olla niin tyhmä, että juuri me ottaisimme ne kalleimmat kustannukset.
Elsi Katainen
Ennallistamisasetus repi rivejä edellisessä Sanna Marinin (sd.) hallituksessa. EU-komission alkuperäinen esitys kuitenkin lieveni matkan varrella, ja nyt päätetyssä versiossa jäsenmailla on sananvaltaa siihen, miten ennallistamista tehdään.
Suomelle arvioidut kustannukset laskivat myös vuosittaisesta noin 900 miljoonasta eurosta arviolta 700 miljoonaan.
Henna Virkkunen sanoo Suomelle koituvien kustannusten riippuvan siitä, miten asetusta lähdetään Suomessa toteuttamaan.
– Luotan täysin, että Suomen hallitus kykenee tätä toteuttamaan taloudellisesti järkevällä tavalla. Komission alkuperäinen esitys oli kohtuuton Suomelle, ja EPP-ryhmäni kanssa ajoimme koko asetuksen hylkäämistä.
– Lakiin saatiin vastustuksemme ansiosta neuvoteltua tarvittavaa joustavuutta ja lievennyksiä. Nyt lopputulosta voi hyvin tukea, Virkkunen sanoo.
Hänen mukaansa asetus mahdollistaa jatkossakin sen, että Suomi voi kohdistaa luonnon ennallistamistoimia sinne, missä se on sekä luonnon kannalta että taloudellisesti ja sosiaalisesti järkevintä.
Li Andersson huomauttaa, että Suomen kovat kustannukset johtuvat suurelta osin sisävesistöjen huonosta tilasta.
– Pitää ymmärtää, mistä se kustannuspaine Suomelle tulee. Se tulee siitä, että luonnon tila on huono. Kyllä tässä huomion pitäisi kiinnittyä siihen, miten olemme hoitaneet suomalaista luontoa.
Andersson muistuttaa, että myös tekemättömyys maksaa.
– Jos esimerkiksi pölyttäjien määrä romahtaa, niin jokainen pystyy kuvittelemaan, miten kallista on korvata pölyttäjien työ ihmistyöllä. Jos ekosysteemit romahtavat, niin silläkin on joku hintalappu.
– Komissiohan on arvioinut, että taloudelliset hyödyt ennallistamisesta tulevat olemaan moninkertaisia verrattuna kustannuksiin, Andersson sanoo.
Kyllä tässä huomion pitäisi kiinnittyä siihen, miten olemme hoitaneet suomalaista luontoa.
Li Andersson
Pitääkö yksityisiä maan- ja metsänomistajia suojella velvoitteita ja kustannuksilta?
Andersson painottaa, että asetuksen velvoitteet kohdistuvat jäsenvaltioille, mutta kansallisessa toimeenpanossa velvoitteita voi koitua myös yksityisille metsänomistajille.
– Mutta talousmetsä on edelleen talousmetsää, mutta vaikka tulisikin velvoitteita tehdä tiettyjä luonnon tilaa parantavia toimia. Sekin voi taloudellisesti hyödyttää yksityistä metsänomistajaa, kun luonnon tila paranee.
– Hallitusten vastuulla on tietysti pohtia sitä, halutaanko yksityisiä maanomistajia tukea jollain tavalla näiden toimenpiteiden laadinnassa, Andersson sanoo.
Keskustan Elsi Katainen muotoilee asian toisin. Hänen mielestään hallituksen täytyy nyt taistella mahdollisimman joustavat maakohtaiset mahdollisuudet asetuksen toteuttamiseen.
– Siinä pitää olla reilusti Suomen puolella, sekä yksityisten maanomistajien, viljelijöiden, metsänomistajien ja yksityisomistajuuden puolella, Katainen sanoo.