Ministeriksi palannut Annika Saarikko: Tapahtumajärjestäjille ei ole varattu uutta koronatukea – Veikkaus-tukea saavien järjestöjen pelastamiseksi myös velkaraha mahdollinen
Tiede- ja kulttuuriministerin tehtävään palannut Annika Saarikko (kesk.) ei lupaa tapahtumajärjestäjille uutta rahallista tukea, vaikka niiden toimintaa jouduttaisiin uudelleen rajoittamaan koronaepidemian mahdollisen huononemisen vuoksi.
– Vielä tässä vaiheessa on mahdotonta ottaa kantaa rahallisiin korvauksiin, koska teemme kaikkemme, että siihen pisteeseen ei jouduta, Saarikko sanoo STT:lle.
– Nyt on lähdetty oletuksesta, että pahin vaihe on ohi ja että uudet rajoitustoimet voivat olla luovempia.
Kulttuurista ja urheilusta vastaava ministeri kuvailee yleisötapahtumien tilannetta herkäksi. Hän sanoi tiedotustilaisuudessa torstaina, että tarvittaessa rajoitusten palauttaminen aloitettaisiin tapahtumista, koska niiden kokorajoitukset purettiin viimeisten joukoissa.
Tapahtumajärjestäjille on tähän mennessä myönnetty vajaan 10 miljoonan euron rahoitus, jonka hakuaika päättyy tiistaina.
Ministerin mukaan itse kunkin käytös ratkaisee, millaiseen epidemian toiseen vaiheeseen Suomessa päädytään. Saarikon mukaan tärkeintä on toimia vastuullisesti ja välttää massiivinen toinen aalto.
Hän kehuu tapahtumien järjestäjiä turvallisten puitteiden luomisesta, mutta tapahtumiin osallistujilla on hänen mukaansa petrattavaa.
– Pääsääntöisesti suomalaiset toimivat hyvin, mutta on inhimillistä, että kun tilanne on jatkunut pitkään, asiaa ei jaksa ajatella. Mielenmaisema pitää palauttaa siihen, mikä se keväällä oli. En puhu nyt rajoituksista vaan omasta käytöksestä.
Saarikko palasi tiede- ja kulttuuriministerin tehtävään torstaina vuoden äitiysloman jälkeen. Ministeriö on tervehtinyt salkkuun taas tarttuvaa Saarikkoa tuhdilla kukkakimpulla, mutta kukkien ohella ministerin työpöydällä lepää polttava kysymys kulttuurin, urheilun ja nuorisotyön rahoituksesta.
Lukuisat järjestöt saavat vuosittain tukea toiminnalleen Veikkaus-pelien tuotoista kerättävillä rahoilla. Nyt rahoitus on vaakalaudalla, kun Veikkauksen tuotot ovat pienenemässä.
Keväällä koronaepidemia sulki pelikoneet ja -salit kokonaan sekä perui urheilutapahtumia.
Torstaina Saarikko arvioi, että opetus- ja kulttuuriministeriön osalta rahoitusvaje ensi vuodelle on 140 miljoonaa euroa. Hän kertoi lähtevänsä siitä, että aukko tilkitään keinolla millä hyvänsä.
– Valtaosa siitä potista on suomalaisia kulttuuripalveluita. Sellaista näkymää, että suomalainen kulttuurikenttä ajettaisiin käytännössä alas, ei ole olemassa, Saarikko sanoo STT:lle.
Rahoitusvaje on tarkoitus paikata syyskuun budjettiriihessä. Saarikko huomauttaa, että kyse on Veikkauksen tämänhetkisestä arviosta, ja luku voi olla suurempikin. Rahoitusta etsitään muualta budjetista, mutta velkaantumistakaan ei ole suljettu pois.
– Ellei muuta ratkaisua keksitä, jäljelle jäävät velkarahat ja verotuksen kiristäminen.
Saarikko painottaa, että akuutin kriisin ohella Veikkauksen tuottoihin liittyy pitkäaikainen haaste. Mittavan kritiikin jälkeen Veikkaus on päättänyt lähes puolittaa rahapeliautomaattiensa määrän ja supistaa mainontaa.
Sen tuloista jaettava rahoitus on siis pienenemässä myös tulevina vuosina. Saarikko patistelee hallitusta löytämään tilanteeseen ratkaisua.
– Se ei käy, että tilanne hoidetaan nyt budjettiperustaisesti ja taas ensi vuonna budjettiperustaisesti.
Jo ennen äitiyslomalle jäämistään Saarikko patisteli arpajaislain toisen vaiheen uudistuksen tekemiseen. Sen toteutuksesta sovittiin eduskunnassa jo viime vaalikaudella.
Lisäksi Veikkauksen toimintaa pitäisi hänen mukaansa kasvattaa vastuullisella tavalla.
– Veikkauksella itsellään on vakavia ja hyviä suunnitelmia siitä, miten he pystyisivät vahvistamaan edellytyksiään kansainväliseen toimintaan, Saarikko sanoo.
Kansainvälisten rahapelitoimijoiden saapumiselle Suomeen ministeri on vähemmän ymmärtäväinen, ja hän kertoo pitävänsä kiinni Veikkauksen monopoliasemasta.
Myös hallitusohjelma tukee yhtiön monopolia. Saarikon mukaan järjestelyä kritisoivien pitää pystyä osoittamaan korvaava järjestelmä, jossa pelihaitat eivät kasva ja menetetyt tuotot pystytään korvaamaan tuetuille järjestöille pysyvästi.
– Olen valmis käymään keskustelua ja tutustumaan muiden maiden verrokkeihin, mutta tässä ainutlaatuisessa järjestelmässä on myös puolustettavaa, hän sanoo.
Saarikko vakuuttaa, ettei hän vähättele rahapelien varjopuolia. Peliongelmien haittoihin hän on perehtynyt Juha Sipilän (kesk.) hallituksen perhe- ja peruspalveluministerinä.
Saarikko palaa äitiyslomalta hyvin erilaiseen työelämään ja poliittiseen tilanteeseen kuin jonka hän vuosi sitten jätti taakseen. Koronaepidemia on kaapannut hallituksen huomion ja sekoittanut totutut työtavat. Ministerillä on uudessa työrytmissä opeteltavaa.
Saarikon syksyyn kuuluu myös puheenjohtajakampanja. Vuoden takaisesta lupauksesta huolimatta hän on haastanut keskustan istuvan puheenjohtajan, valtiovarainministerin paikalta eronneen Katri Kulmunin.
Keskusta päättää puheenjohtajastaan neljän viikon päästä Oulussa. Saarikko vakuuttaa, että puheenjohtajakampanja ei mene ministerin työn edelle.
Puolueen tila on kuitenkin Saarikon mielessä. Ylen tuoreimman gallupin mukaan keskustan kannatus oli 10,5 prosenttia, mikä on mittaushistorian huonoin tulos. Saarikko luonnehtii gallupia musertavaksi.
– Tilanne on todella vaikea. Keskusta on vaarallisilla vyöhykkeillä jatkonsa suhteen.
Yhtenä selityksenä keskustan heikolle tilanteelle on pidetty sitä, että puolue jatkoi oikeistohallituksen johdosta vaalitappion kautta vasemmistohallitukseen.
Annika Saarikko, onko keskustalla vaikeampi suhde Juha Sipilän (kesk.) vai Sanna Marinin (sd.) hallitukseen?
– Aidosti yhtä vaikea. Viime kaudesta tunnelma on, että teimme vastuullisia talouspäätöksiä ja laitoimme Suomea kuntoon, mutta moni koki sen liian uuvuttavana urakkana, jonka perustelemisen taakka oli kohtuuton. Se näkyi vaaleissa, Saarikko aloittaa.
Perään hän kuitenkin korostaa puolueen yhteistyökykyä eri suuntiin ja perusteita linjanmuutokselle.
– Meiltä jäi vahvistamatta riittävästi viesti, että meidänkin vaaliohjelmamme lähti kasvun hedelmien jakamisesta ja siten talouspoliittisesti erilaisesta linjasta kuin vuonna 2015. Kun työllisiä oli saatu ja velkaa taitettu, niin oli varaa myös jakaa.
