Ministeri Mykkänen toivoo, että usko "suomalaiseen kädenpuristukseen" palaa – "Vain teoilla voidaan palauttaa luottamusta"

Luottamus ”suomalaiseen kädenpuristukseen” ei palaudu puheilla vaan teoilla, katsoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.). Ministeri tapasi tiistaina juuri luottamuksen palauttamisen merkeissä useita suomalaisia metsäalan toimijoita, joiden kanssa hän kävi läpi toimenpide-ehdotuksia raakkukatastrofin kaltaisten tilanteiden estämiseksi ennalta.

– Korostan edelleen sitä, että on erittäin tärkeää, että tämä ei jää puheiden tasolle, vaan vain teoilla voidaan palauttaa luottamusta siihen, että arvokas luonto suojellaan puheiden ja sitoumusten mukaisesti käytännössä kentällä, Mykkänen sanoi mediatilaisuudessa tapaamisen jälkeen.

Kokoontumisen taustalla on arviolta jopa tuhansien erittäin uhanalaisten jokihelmisimpukoiden eli raakkujen kuolema Stora Enson korjuutyömaalla Kainuun Suomussalmella sijaitsevassa Hukkajoessa, kun joen yli ajettiin toistuvasti metsätyökoneilla. Poliisi tutkii asiaa törkeänä luonnonsuojelurikoksena. Lisäksi toisessa Stora Enson raakkukohteessa on Kainuun ely-keskuksen mukaan tapahtunut luonnonsuojelulain vastaista toimintaa.

Mykkänen sanoi ympäristöministeriön elokuisessa tiedotteessa, että suurimmilta puunostajilta ja alan toimijoilta halutaan nyt selvyys siitä, miten yritykset toimivat siten, että lakia noudatetaan ja toiminta vastaa lupauksia koko hankintaketjussa.

Tapaamiseen oli kutsuttu Metsäteollisuuden työvaliokunnan yritykset eli UPM, Metsä Group, Stora Enso, Tervakoski, Versowood, Kuhmo ja Sappi Finland sekä Metsähallitus ja Sahateollisuus ry:n puheenjohtajayrityksen edustaja.

Ennen Mykkäsen tiedotustilaisuutta Metsäteollisuus ry kertoi jäsenyritystensä esittäneen Mykkäselle kehitysehdotuksia sekä alan että viranomaisten käytänteisiin. Tiedotteen mukaan jäsenyritykset muun muassa sitoutuvat jättämään raakkuesiintymän välittömään läheisyyteen 50 metrin suojavyöhykkeen. Viranomaisilta metsäteollisuus odottaa esimerkiksi välittömiä toimenpiteitä raakkuesiintymien rajaamiseksi ja suojelemiseksi olemassa olevin keinoin.

Metsäteollisuus penää muun muassa lajiesiintymiin liittyvän tiedon siirtämisen varmistamista. Ministeri Mykkäsen mukaan tapaamisessa keskusteltiin siitä, miten metsähakkuiden suunnittelijoille voidaan taata riittävä tieto esimerkiksi uhanalaisten lajien esiintymispaikoista ja arvokkaista luontotyypeistä.

– Sehän tietenkin on raakun etu, että suunnittelija työpöydällään pystyy rajaamaan esiintymän riittävän lavealti. Mutta se ei ole raakun etu, että kaikki heidän pesimäpaikkansa olisivat julkisesti mediassa, Mykkänen sanoi.

Siitä ei ministerin mukaan kuitenkaan voida lähteä, että uhanalaisia lajeja suojeltaisiin ainoastaan silloin, kun näin on rajauspäätöksin maastossa päätetty.

– Se on mahdoton logiikka. — Lajit ja niiden esiintymispaikat tulee metsän käytössä huomioida siten, että ne lajit ovat turvassa.

Mykkäsen mukaan tapaamisessa oli rohkaisevaa huomata, että metsäyhtiöt olivat valmistelleet konkreettisia aihioita erityisesti ennaltaehkäisyyn ja jälkivalvontaan. Ministeri huomautti, että kumpaakin tehostamalla saadaan palautettua luottamus siihen, että teot vastaavat sääntöjä ja sitoumuksia. Osapuolet sopivat myös jatkotyöstä esimerkiksi metsäalan yhtiöiden, luonnonsuojelun asiantuntijoiden ja viranomaisten kesken.

Viranomaisten puolelta Mykkänen ennakoi mahdollisesti täsmentäviä säädösmuutoksia muun muassa vastuiden ja korvausten määrittelyssä.

– Johtopäätösten aika on myöhemmin, kun saadaan hieman tarkempaa kuvaa siitä, että mitkä kohdat tässä ketjussa vaativat tekniikan ja resurssien kautta parannusta ja missä kohtaa voidaan tukea sitä lainsäädäntöä koskevilla täsmennyksillä.

Metsäteollisuus ry kertoo tiedotteessaan myös lisäävänsä jäsenyritysten henkilökunnan sekä muiden hankintaketjuun kuuluvien osaamista ja vahvistavansa heidän motivaatiotaan. Mykkänen kertoi, että aiheesta keskusteltiin tapaamisessa.

– Vaikka digitalisoinnin kautta pystytään toteutusta kontrolloimaan, ihmisten motivaatiosta kaikki viime kädessä on kiinni. Tässäkin tilanteessa vetoan siihen, että me yhdessä suomalaisina ja erityisesti metsäalan toimintoihin eri rooleissa osallistuvat muistamme, että suomalaisen metsätalouden keskeinen kysymys on luottamus suomalaiseen kädenpuristukseen.

Suomen luonnonsuojeluliitolle kädenpuristusvertaukset eivät riitä. Liiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen sanoi Mykkäsen infon jälkeen lähettämässään tiedotteessa, että raakkutragedia toi julki irvokkaita laiminlyöntejä lain ja ohjeiden noudattamisessa.

Luonnonsuojeluliitto vaatii velvoittavan lainsäädännön lisäämistä ja lisää resursseja sen valvontaan. Kyse ei liiton näkemyksen mukaan ole vain jokihelmisimpukan suojelusta vaan laajemmista puutteista metsien ja vesien suojelussa.

Liitto korostaa, etteivät pelkkä vapaaehtoisuus ja yhtiöiden omat vastuullisuustoimet riitä suomalaisen luonnon suojelemiseen. Liitto vaatiikin hallitukselta uskottavaa suunnitelmaa raakun suojan vahvistamiseksi.

– Pelisääntökeskusteluiden ja selvitysten aika on ohi, nyt hallituksen pitää tehdä konkreettisia luontotekoja, monimuotoisuusasiantuntija Liisa Toopakka huomautti.

Myös ympäristöjärjestö WWF on vaatinut hallitukselta ja metsäsektorilta toimia vesiensuojelun tehostamiseksi ja lajiston turvaamiseksi. WWF toivoi ennen ministerin ja metsäalan tapaamista, että Mykkänen ilmoittaisi metsäalaa sitovien lakiuudistusten valmistelusta.

Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK puolestaan tiedotti katsovansa, ettei raakkujen suojelemiseksi tarvita uutta lainsäädäntöä.