Ministeri Berner lupaa toimenpiteitä myös merenkulun päästöjen vähentämiseksi – "Suomi tulee olemaan erittäin aktiivinen kasvihuonekaasustrategian viimeistelyssä"
Suomen tavoitteena on vähentää merenkulun päästöjä ja aloittaa globaalit neuvottelut konkreettisista päästövähennyskeinoista jo ensi vuonna.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan merenkulun päästöistä ja ympäristökysymyksistä päätetään pitkälti kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomiteassa (MEPC).
Lokakuun kokouksessa on tarkoitus laatia alustavan kasvihuonekaasustrategian toimeenpanoon liittyvä työohjelma.
– Neuvottelut konkreettisista, mahdollisimman kunnianhimoisista päästövähennyskeinoista on aloitettava niin pian kuin mahdollista, mielellään jo vuonna 2019. On tärkeää, että työohjelma mahdollistaa lyhyen aikavälin päästövähennyskeinojen käyttöönoton mahdollisimman pian ennen vuotta 2023, toteaa Berner tiedotteessaan.
Merenkulun päästöjen osuus globaaleista kuljetussektorin päästöistä on Ilmatieteen laitoksen arvion mukaan noin 11-13 prosenttia.
Suomessa vesiliikenteen päästöt, joihin lasketaan myös sisävesiliikenne, muodostavat neljä prosenttia kaikista liikenteen päästöistä.
Keväällä 2018 meriympäristön suojelukomiteassa sovittiin ensimmäistä kertaa koko sektorin ilmastotavoitteista, jotka kirjattiin alustavaan strategiaan.
Komitea asetti tavoitteeksi vähentää meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 2008 tasosta.
– Meriliikenteen päästöt on saatava käännettyä jyrkkään laskuun mahdollisimman pian, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutetaan. Suomi tulee olemaan erittäin aktiivinen merenkulun kasvihuonekaasustrategian viimeistelyssä ja päästövähennyskeinojen valinnassa, vakuuttaa ministeri Berner.
Mahdollisiksi päästövähennyskeinoiksi nimettiin lyhyellä aikavälillä muun muassa alusten energiatehokkuuden parantaminen ja tutkimus- ja kehitystoiminta sekä pitkällä aikavälillä muun muassa vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotto.
IMO:ssa on jo paljon aiemmin sovittu sääntelystä, jolla on merkittävästi parannettu uusien laivojen energiatehokkuutta ja siten vähennetty uusien alusten kasvihuonekaasupäästöjä. Myös alusten typpi- ja rikkipäästöjä on rajoitettu.
– Alusten rikkipäästöt ovat merkittävästi vähentyneet Itämerellä ja Pohjanmerellä vuoden 2015 rikkirajan voimaantulon jälkeen. Myös uusien rakennettavien alusten typpipäästöjä rajoitetaan Itämerellä ja Pohjanmerellä 2021 alkaen, ministeri muistuttaa.
Maailmanlaajuisesti rikkiraja tulee voimaan 2020, mitä käsitellään myös lokakuun kokouksessa.
Ilmastokysymysten ohella yhä ajankohtaisempi teema on myös merten roskaantuminen.
Lokakuun kokouksessa käynnistetään myös merten roskaantumista koskevan työohjelman valmistelu.