Mihin haluaisit meppinä vaikuttaa? – Suomenmaa pyysi keskustan ehdokkaita kertomaan itselleen tärkeimmän asian
Euroopan parlamentin vaalit käydään sunnuntaina 9. kesäkuuta. Suomenmaa pyysi keskustan 20 ehdokasta kertomaan tärkeimmän tavoitteensa EU-politiikassa.
Ehdokkailta kysyttiin, mikä on itsellesi tärkein asia tai asiakokonaisuus, johon haluaisit Euroopan parlamentin jäsenenä vaikuttaa, ja mihin suuntaan?
Ensimmäinen erä keskustan meppiehdokkaiden vastauksia julkaistiin sunnuntaina 12. toukokuuta. Kolmas ja viimeinen on vuorossa sunnuntaina 26.5.
Roosa Grönberg
Eduskunta-avustaja, kauppatieteiden kandidaatti, Helsinki, 25 v.
Suomi ja Eurooppa tarvitsevat kasvua kestävästi ja inhimillisesti. Kasvu syntyy osaamisesta ja EU:n tulisi ottaa isompaa roolia osaamispolitiikassa. Panostukset osaamiseen synnyttävät uusia innovaatioita ja teknologioita, joilla EU voi olla edelläkävijä. Esimerkiksi vetytalouden kehittämisessä EU:lla voisi olla potentiaalia. Olisin valmis edistämään EU:n oman yliopiston perustamista, jossa tutkittaisiin ja koulutettaisiin kasvua tuottavilla aloilla kaikkien jäsenmaiden eduksi.
Olen huolissani myös nuorten roolista Euroopan unionissa. Osana osaamispolitiikkaa ja EU:n lisäarvon tuomista erityisesti nuorten arkeen, edistäisin toisen asteen opiskelijavaihtoa ammattikoulussa ja lukiossa opiskeleville. EU:n rahoittama lyhyt vaihtojakso antaisi erityisesti ammattikoulussa opiskeleville mahdollisuuden kasvattaa omaa osaamistaan alallaan kansainvälisemmästä perspektiivistä.
![](https://www.suomenmaa.fi/wp-content/uploads/2023/09/Turku-9699_preview-1024x683.jpg)
Antti Heikkilä
Arkkitehti, toimitusjohtaja, Tuusula, 45 v.
Olen nostanut vaalikampanjoinnissani esille mm. sen, että EU:n täytyy määritellä suuret linjat, mutta jättää jäsenmaille ja yrityksille enemmän vapauksia hakea käytännön ratkaisuja yhteisiin tavoitteisiin pääsemiseksi. Lisäksi olen puhunut siitä, että Euroopalla täytyy olla vahvempi idän strategia: Ukrainaa on tuettava yhtenäisemmin ja vahvemmin ja meidän täytyy olla omavaraisia Kiinan ja Venäjän suhteen, se on paitsi taloudellinen kysymys, myös osa turvallisuuspolitiikkaamme.
Tärkein asia nyt ja pitkällä aikavälillä on kuitenkin luoda Perheiden Eurooppa, eli nostaa perhearvot eurooppalaisten arvojen keskiöön; silloin täällä on perheiden hyvä olla, lasten on hyvä tänne syntyä ja nuorten hyvä kasvaa täysipainoisiksi kansalaiksi – vain sellaisella Euroopalla on tulevaisuus.
![](https://www.suomenmaa.fi/wp-content/uploads/2024/05/crop-heikkila.jpg)
Antti Heikkilä.
Perttu Helin
Filosofian maisteri, erityisopettaja, Turku, 46 v.
Haluaisin ennen kaikkea vaikuttaa siihen, että päätökset tehtäisiin aina lapset ja nuoret huomioiden, heidän näkökulmastaan ja myös ihan heitä kuullen. Tämä tekisi päätöksenteosta automaattisesti strategista ja toisaalta nuoria päätöksentekoon aktivoivaa ja sitouttavaa.
Heille tätä maailmaa kuitenkin rakennetaan – me emme vain aina sitä tahdo muistaa.
Strategisuudella tarkoitan sitä, että kaikki päätökset on voitava perustella pitkän aikavälin hyödyillä. Lasten ja nuorten pussiin pelaaminen on varmasti tuottavaa – ja lapsi tietysti on kansakunnan tai kulttuurin ylivoimaisesti tärkein investointi.
Huolehtimalla perheistä, lapsista ja nuorista huolehdimme Suomen, Euroopan ja maailman kestävästä tulevaisuudesta.
![](https://www.suomenmaa.fi/wp-content/uploads/2024/05/helin.jpg)
Perttu Helin.
Kati Annika Häkkinen
Hotelliyrittäjä, kirjailija, Mikkeli, 43 v.
Itäisen ja raja-Suomen asia on minulle tärkein asiakokonaisuus, jota tulee edistää EU-tasolla.
Tämä on niin turvallisuus kuin elinvoimakysymys. Euroopan unionin itärajan erityisrahoitus on mielestäni seuraavan parlamenttikauden tärkein asia viedä läpi. Irlanti Brexitin aikaan sai 6 mrd euroa, nyt Von Leyen lupasi Lappeenrantaan 61 miljoonaa, se on aika kaukana siitä millaisista summista pitäisi puhua ja mitä meidän tulisi olla vaatia!
Me tarvitsemme vahvan ja rohkean itäisen Suomen äänen eurooppalaisiin neuvottelupöytiin sillä hallituspuolueen edustajat eivät edes muista meidän olemassaoloamme. Tietenkään en ajattele, että rahaa annettaisiin vain tukina, vaan rahoituksen tulee olla aidosti kasvua ja elinvoimaa edistävää esimerkiksi vihreässä siirtymässä ja infrassa.
Tämän teeman alle kuuluu myös EU:n puolustusteollisuuden vahvistaminen, EU:n yhteisen rauhantyön edistäminen ja Ukrainan tukeminen sodan loppumiseksi.
Teeman alle kuuluu myös omavaraisuus ja kotimaisen ruokatuotannon tukeminen, samoin kuin metsäpolitiikka.
![](https://www.suomenmaa.fi/wp-content/uploads/2023/11/Kati-Hakkinen-2327_preview-1024x682.jpg)
Elsi Katainen
Europarlamentaarikko, Kuopio, 57 v.
Tulevan parlamenttikauden tärkeänä kattoteemana näen varautumisen, laajasti ymmärrettynä, sillä Euroopan iskunkestoa ja omavaraisuutta on parannettava.
Kattava varautuminen pitää sisällään rajojemme turvallisuuden, joten puolustusteollisuutemme nousee isoon rooliin. Myös ruokaturvan varmistaminen kannattavaa maataloutta tukemalla on oltava keskiössä. Fossiilivapaan ja päästöttömän energiaomavaraisuuden nimissä on annettava tilaa kansallisille energiaratkaisuille. Metsävarojen taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ei sulje pois ilmastotavoitteita, vaan lisää toimeentuloa, hiilinieluja ja korvaa fossiilisia tuotteita.
Omavaraisen Euroopan kulmakivi on terve talous ja vahvat sisämarkkinat. Siksi tarvitsemme omaa tuotantoa, innovaatioita ja investointeja sekä yhteisesti sovitut pelisäännöt mm. valtiotuissa.
Itse haluan jatkaa vaikuttamistyötäni tähän kokonaisuuteen maa-, metsä- ja ruokapolitiikan kautta.
![](https://www.suomenmaa.fi/wp-content/uploads/2024/02/LK_LKLAPV20230428075842Q190_SKPN10CJ4-1024x683.jpg)
Piia Koriseva
Yrittäjä, toimittaja, Paimio, 51 v.
Minulle tärkeintä on huoltovarmuus. Meidän täytyy pystyä varmistamaan sekä energian että ruuan tuotantomme. Se on osa turvallisuuttamme.
![](https://www.suomenmaa.fi/wp-content/uploads/2024/05/koriseva-1024x717.jpg)
Piia Koriseva.
Mika Lintilä
Kansanedustaja, Toholampi, 58 vuotta
Aion olla turvallisuuden ja talouden meppi. Itsenäisen Suomen tulee olla osa vahvaa Euroopan unionia, joka luo vakautta ja vahvistaa reiluja sisämarkkinoita ja joka ei sääntele liikaa, vaan antaa jäsenvaltioille liikkumatilaa löytää kuhunkin maahan parhaiten sopivat ratkaisut. Keskeinen tavoitteeni on käynnistää EU:n norminpurkutalkoot, jonka puretaan päällekkäistä sääntelyä jäsenmaiden ja EU:n välillä sekä nopeutetaan asioiden käsittelyä.
Talouden rinnalla muuttunut turvallisuustilanne vaatii toimia, joilla rakennetaan kriisinkestävää Euroopan unionia. Tämä tarkoittaa parempia liikenneyhteyksiä, teknologiaa ja panostuksia huoltovarmuuteen. On hyvä muistaa, että EU perustettiin, jotta eurooppalaisilla olisi toisen maailmansodan jälkeen ruokaa ja rauhaa. Monet asiat ovat vuosikymmenten aikana muuttuneet, mutta jokaisen on syötävä päivittäin. Koko Unionin alueella on voitava tuottaa ruokaa, myös Suomessa.
![](https://www.suomenmaa.fi/wp-content/uploads/2023/06/Lintila_Mika_1615-lowres-1024x683.jpg)
Mika Lintilä.