Metsien myrskytuhot saattavat kasvaa moninkertaisiksi aiempiin verrattuna

Tuuli- ja hyönteistuhoriskit ovat lisääntymässä Suomen metsissä ilmastonmuutoksen vuoksi, arvioi Luonnonvarakeskuksen Luken erikoistutkija Heli Viiri.

– En pitäisi 20–30 miljoonan kuutiometrin tuulituhoja mahdottomina, Viiri varoittaa.

Määrä on moninkertainen verrattuna tämän vuosikymmenen pahimpiin myrskyihin. Kaatuneet puut ovat myös alttiita hyönteistuhoille. Kirjanpainaja on jo suuri riesa eteläisessä Suomessa, eritoten kaakossa.

– Kuusi on tuulituhoriskin kannalta herkin laji, kertoo Luken tutkija Susanne Suvanto.

Suvanto esitteli Luken järjestämässä Metsäareena-tapahtumassa Suomen tuulituhoriskikartan, joka arvioi riskejä 16 metrin tarkkuudella.

Hänen mukaansa myrskytuhojen riskeihin vaikuttavat kuusivaltaisuuden lisäksi muun muassa puiden pituus ja sijainti metsien reunoissa.

– Myrskytuhot lisäävät kirjanpainajien aiheuttamia tuhoja, koska ne saavat runsaasti ravintoa, Viiri sanoo.

Tuulen kaatamat puut pitää korjata nopeasti, etteivät kirjanpainajat ehdi iskeä niihin. Jos ne ovat ehtineet iskeä, puu on parasta jättää lahoamaan.

Jos kirjanpainajakanta lisääntyy epidemiaksi saakka, niiden käyttäytyminen muuttuu. Viirin mukaan ne alkavat silloin iskeä terveisiin pystypuihin. 

Muita metsien tuhohyönteisiä ovat tähtikudospistiänen, pulskamailapistiäinen ja havununna. Tähtikudospistiäinen oli aiemmin harmiton laji. Pulskamailapistiäinen katosi Suomesta 1950-luvulla, mutta on nyt tullut takaisin.

Ilmastonmuutos vaikuttaa metsätuhoihin myrskyjen voimistumisen lisäksi leutojen talvien kautta. Kovat pakkaset eivät tapa tuhohyönteisten munia niin kuin ennen.

Tilaisuudessa esiteltiin myös uuden metsien inventoinnin tulokset. Luken mukaan kestävät hakkuumahdollisuudet Suomen metsissä kasvavat edelleen. Puuntuotannollisesti suurin kestävä hakkuumahdollisuus vuosina 2015–2024 on runsaat 84 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Vuotuinen puuston kasvu on 107 miljoonaa kuutiometriä. Viime vuonna Suomen metsistä hakattiin puuta 72 miljoonaa kuutiometriä, josta metsäteollisuuden osuus oli 63 miljoonaa kuutiometriä.