Metsien hiilinielujen romahtaminen pitää selvittää, Kurvinen sanoo HS:lle – "En vähättele uusia tuloksia lainkaan"
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) kertoo suhtautuvansa vakavasti alustaviin tietoihin maankäytön hiilidioksidinielujen pienentymisestä.
– En vähättele uusia tuloksia lainkaan. Tämä on vakava viesti, ja tämä pitää ottaa vakavasti. Pitää selvittää, onko ongelma enemmän nielujen heikentymisessä vai hakkuiden määrässä vai molemmissa. Joka tapauksessa nieluja pitää vahvistaa, Kurvinen sanoo Helsingin Sanomille (HS).
Metsät sitovat nyt vähemmän hiilidioksidia kuin aikaisemmin, Tilastokeskuksen tiedot kertovat. Ennakkotieto vuoden 2021 kasvihuonekaasujen päästöistä kertoo, että maankäyttö muuttui ensimmäistä kertaa Suomessa ilmastonmuutosta hillitsevästä hiilinielusta päästölähteeksi.
Kurvinen ei kuitenkaan näe vielä tarvetta nopeisiin politiikan muutoksiin ja äkkikäännöksiin.
– Tämä vaatii jatkotutkimuksia ja selvityksiä, mutta paniikkinappulan painaminen ei ole ratkaisu, Kurvinen toteaa.
Kurvinen sanoo HS:lle, että ensiksi pitää porautua juurisyihin.
– Tutkimuksessa on useita epävarmuustekijöitä, sillä tämän laskentajärjestelmän ominaisuus on, että se tuottaa isoja heittoja. Siinä lasketaan kolmea muuttujaa: hakkuiden määrää, kasvihuonepäästöjen määrää ja metsän kasvua. Näistä kolmesta vuosittain päivittyvä on vain se, kuinka monta kuutiota on hakattu. Yksi syy tulokseen on se, että vuonna 2020 hakkuita oli vähän, koska talous oli aivan alamaissa ja viime vuonna palattiin paremmalle kasvu-uralle, Kurvinen sanoo.
Sekä Kurvinen että HS:n haastattelema kansanedustaja Emma Kari (vihr.) uskovat, että metsää hakataan Suomessa liian nuorena.
– Emme ole vielä kuulleet tutkijoita, mutta oma käsitykseni on, että metsää hakataan entistä nuorempana, ympäristö- ja ilmastoministerinä alkuvuoden toiminut Kari sanoo.
– Ongelma kai on, että ensiharvennuksia tehdään ehkä liian myöhään ja loppuhakkuita pitäisi odottaa kauemmin, Kurvinen toteaa.