"Metsäteollisuus tuottaa rahan, jolla maa pyörii" – Kurvinen toppuuttelee hakkuiden rajoittamista Ylellä, mutta kiinnittää huomion rajuihin ensiharvennuksiin
Suomen metsien hiilinielut ovat romahtaneet, ja siitä seuraa miljardiluokan lasku EU:lta, Luonnonvarakeskuksen (Luke) raportti kertoo.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) totesi keskiviikkona Ylen A-studiossa, että asia pitää ottaa vakavasti. Hän kuitenkin katsoo, että metsähakkuiden vaikutus tilanteeseen vaatii lisäselvittämistä.
– Nyt viitteitä on siitä, että kyse ei ole hakkuiden määrästä vaan siitä, miten ne on tehty.
Kurvisen käsityksen mukaan ensiharvennuksia tehdään liian myöhään ja liian voimakkaina.
– Eli metsään pitäisi mennä useammin harventamaan ja tehdä sitä harventamista vähemmän.
Suomen metsäkeskuksen Keski-Suomessa tekemä laaja selvitys myös osoittaa, että ensiharvennusmetsiä harvennetaan liian rajusti.
Kurvinen vetosi A-studiossa Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteerin Petteri Taalaksen näkemyksiin siitä, että Suomessa hiilinieluista puhuminen ylikorostuu, kun pikemminkin pitäisi puhua hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä.
– Minä haluaisin kyllä siihen keskittyä, Kurvinen totesi.
Hänestä se ”ei ole älyllinen vastaus”, että nyt hakkuita pitää rajoittaa.
– Pakko sanoa sellainen tosiasia, että kun valtiona on valtavasti velkaa ja pitää ryhtyä sopeuttamaan, metsäteollisuus tuottaa sen rahan, jolla maa pyörii. Jos me ruvetaan hakkuita rajoittamaan, me emme voi maksaa tätä hyvinvointiyhteiskuntaa, Kurvinen sanoi.
Jos me ruvetaan hakkuita rajoittamaan, me emme voi maksaa tätä hyvinvointiyhteiskuntaa.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.)
Kurvisen mukaan kaikki toimenpiteet, joilla puun määrää saadaan lisättyä, pitää tehdä.
Hiilinielujen pienenemisestä johtuva lasku voisi olla Suomelle jopa 2–7 miljardin euron luokkaa, Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä laskee Ylellä.
Kurvinen rauhoitteli tilannetta toteamalla, että seitsemän miljardin laskua ei ole juuri nyt tulossa postitse.
– Jotta tosiasiat eivät unohdu, niin Suomen viennistä noin viidesosa tulee metsätuotteista.
– Lasku tulee olemaan paljon isompi kuin seitsemän miljardia, jos meidän metsäala ajetaan alas, Kurvinen sanoi.
Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen muistutti A-studiossa, että hakkuiden ja nielujen välillä on ilmeinen yhteys.
Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että jos hakkuita kasvatetaan sen verran, että vapautuu miljoona tonnia hiilidioksidia, niin nielu vähenee eri mallien mukaan keskimäärin 1,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Samoin jos hakkuita vähennetään, nielu kasvaa suunnilleen samalla määrällä, Ollikainen totesi.
Hän myös muistutti, että Suomen ilmastolaissa on päästövähennyspolku fossiilisille päästöille ja EU määrittelee jäsenmaiden hiilinielutavoitteet.
– Eli kyllä Suomi on keskittynyt aivan oikeisiin asioihin.
– Ei voida tehdä sellaista ratkaisua, että sivuutetaan nielut ja puhutaan vain fossiilista päästöistä. Se on täysin harhainen ja hallituksen linjojen vastainen ajatus, Ollikainen näkee.
Metsäteollisuuden metsäjohtaja Karoliina Niemi huomautti, että Suomen metsät ovat kaikesta huolimatta yhä hiilinielu.
– Jos me täällä alamme rajoittamaan hakkuita, niin kyllä yleensä puupohjaisia tuotteita tehdään sitten jossakin muualla. Katsomme tässä ehkä nyt metsäsektorin vaikutusta kapeasta avaimenreiästä.
Niemen mukaan on tärkeää, että metsässä toimitaan oikea-aikaisesti.
– Tehdään uudistaminen rivakasti, ja sitä kautta metsät pysyvät nieluina ja raaka-aineina metsäteollisuudelle.
Markku Ollikaisen mukaan tietoa on jo riittävästi siitä, että nyt pitää ryhtyä tiukempiin toimenpiteisiin kuin mitä tähän saakka on tehty.
– Nyt sitten odotamme niitä toimenpiteitä tältä ja tulevalta hallitukselta, hän sanoi.
Ollikainen huomautti, että fossiilisia polttoaineita korvaavat puutuotteet lisäävät nettopäästöjä maailmassa.
– Korvaushyödyt ovat aivan liian pieniä.
Ollikaisen mukaan hyvä metsänhoito on metsätalouden perusta, mutta se ei ratkaise hiilinieluasiaa kokonaan. Nyt ollaan liikuttu liian lähellä suurinta kestävää hakkuusuoritetta, ja tasapainottamisen tehtävä on edessä, hän sanoi.
Kokoomuksen eduskuntaryhmää johtava Kai Mykkänen ei puhunut A-studiossa suoraan hakkuiden rajoittamisesta vaan korosti sitä, että metsät pitää saada kasvamaan voimakkaammin esimerkiksi lannoituksella ja taimikon hoidolla.
– Voi olla, että harvennushakkuissa on siirrytty asteen verran sellaiseen kulttuuriin, että hakataan kerralla kasvun kannalta liian paljon. Voi olla, että tällaisissa asioissa on syytä katsoa, miten saadaan hakkuiden vaikutusta kasvuun lähivuosina tasattua, Mykkänen pyöritteli.