Metsälinnuille ystävällisempi hakkuutapa puntariin – maa- ja metsätalousvaliokunta pohtii, voitaisiinko avohakkuut valtion mailla kieltää
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta ryhtyy pohtimaan kantaansa siihen, pitäisikö avohakkuut kieltää valtion mailla vai ei.
Valiokunta kuuli julkisesti asiasta kansalaisaloitteen laatineita järjestöjä ja muita alan asiantuntijoita torstaina.
Valiokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) arvioi kuulemisen alkajaisiksi, että avohakkuiden vaihtoehto eli niin sanottu jatkuva kasvatus sopii joillekin alueille, mutta ei kaikille.
Kalmari muistutti kuulemisen alkajaisiksi, että jatkuvan metsänkasvatuksen menetelmät sallittiin vasta, kun metsälaki uudistettiin vuonna 2014.
– Jatkuvaa, eri-ikäisrakenteista kasvatusta on sen jälkeen tehty sekä yksityisissä että valtion metsissä enenevässä määrin.
Kansalaisaloitteen tavoitteena on muuttaa valtion metsien käyttöä niin, että uudistushakkuita ei valtion mailla enää tehtäisi, vaan avohakkuista ja voimaperäisistä kasvatushakkuista siirryttäisiin jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmiin.
Puustoa korjattaisiin esimerkiksi poimintahakkuin, joissa poistetaan pääasiassa vain suuria puita.
Samalla Metsähallituksen yleisiä yhteiskunnallisia velvoitteita biologisen monimuotoisuuden ja virkistyskäytön edistämisessä vahvistettaisiin. Aloitteen allekirjoitti 61 000 suomalaista.
Aloitteen alullepanija, Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä selvitti, että aloitteen piiriin tulisi Suomen puutuotannon 23 miljoonasta hehtaarista 3,5 – 4 miljoonaa hehtaaria.
– Selkeä valtaosa muiden omistajien mailla jäisi entisen kaltaisen metsätalouden piiriin.
Höltän mukaan avohakkuukielto ei olisi ehdoton, vaan pääsäännöstä voitaisiin erityisistä syistä poiketa.
– Tunnistamme ja tunnustamme sen, että voi olla sellaisia tapauksia, missä tapauksissa joustoa tarvitaan.
Birdlifen suojeluasiantuntijan Tero Toivasen mukaan Suomen metsälinnustossa on merkillepantavinta viime vuosikymmeninä, on nimenomaan koko vuoden suomalaisen metsän laadusta riippuvaisten paikkalintujen väheneminen.
Toivasen mukaan aivan viime aikoina on tapahtunut hyvinkin huolestuttavia ja nopeita muutoksia.
– Esimerkiksi hömötiaisen, joka on aivan Suomen metsien peruslintu, kannasta yli puolet on kadonnut vain reilun kymmenen vuoden aikana. Siksi tämäkin laji luokitellaan nykyisin erittäin uhanalaiseksi.
Toivasen mukaan jatkuvapeitteinen metsänkasvatus antaa mahdollisuuden ylläpitää ravintoa, suojaa ja pesäpaikkoja jonkin verran paremmin kuin perinteinen uudistushakkuisiin perustuva metsätalous.
Esimerkiksi kuukkelille isot aukeat ovat Toivasen mukaan tuhoisia.
– Kuukkeli on koko lailla kadonnut useimmista Etelä-Suomen maakunnista jo.
Jatkuvapeitteisellä kasvatuksella saataisiin Toivasen mukaan myös merkittävää riistataloudellista hyötyä, kun etenkin kanalinnuille tärkeän mustikan määrä lisääntyy.
Mistään varsinaisesta ihmelääkkeestä jatkuvassa kasvatuksessa ei Toivasen mukaan ole kyse.
– Myös näissä jatkuvan kasvatuksen metsissä tarvitaan edelleen aktiivista luonnonhoitoa, arvokohteiden ja tärkeiden elinympäristöjen säästämistä.
Metsähallituksen toimitusjohtaja Jussi Kumpula sanoi Metsähallituksen suhtautuvan avoimen uteliaasti erilaisiin metsänkäsittelymenetelmiin ja kannattavan asioista avointa keskustelua. Avohakkuiden kieltämiselle Kumpula ei kuitenkaan näe perusteita.
Kumpulan mukaan metsien tuotto pienenisi, tauti- ja tuholaisriskit kasvaisivat ja kasvun hidastuminen haittaisi hiilen sidontaa.
Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa tulee Kumpulan mukaan ongelmia myös valoa kasvaakseen vaativien lehtipuiden kanssa.
– Kuusi valtaa alaa kasvupaikoille, joissa sen kasvukyky on varsin vaatimaton.
Kumpula muistutti myös, että jos jatkuvapeitteiseen metsän käsittelyyn siirryttäisiin kokonaan, mutta kuutiomäärä hakkuissa pidettäisiin ennalleen, hakkuukiintoala kasvaisi noin kaksinkertaiseksi ja Pohjois-Suomessa jopa enemmän. Se tarkoittaisi myös sitä, että häiriöt lintujen pesimäaikana lisääntyvät.
Kalmari lupasi kuulemisen päätteeksi aloitteelle monipuolisen ja perusteellisen käsittelyn.
– Myös jatkossa voimme tehdä metsissämme useita asioita yhtä aikaa, harjoittaa metsätaloutta, vahvistaa luontoarvoja, metsästää, kalastaa ja liikkua luonnossa sekä sitoa hiiltä. Ja Metsähallitus vastaa osaltaan metsien puuntarpeesta ja edistää työllistää ja aluetaloutta metsäalan arvoketjussa.
Kalmari muistutti, että metsien moninainen käyttö on suomalaisille tyypillistä ja metsä puhuttaa jokaista suomalaista.
– Ja kyllä niillä kauneusarvoillakin totta kai on merkitystä, hän summasi.