Metsäala jännittää EU:n kriteereitä metsien energiakäytölle
Sohaisu muurahaispesään lienee oikea kuvaus siitä, minkälainen kuhina on syntynyt, kun EU ryhtyi määrittelemään kiinteän biomassan eli metsästä saatavan raaka-aineen kestävyyskriteereitä.
Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK varoitti tiistaina, että EU:n kestävyyskriteerit ovat merkittävä uhka Suomen maa- ja metsätaloudelle, ja vesittäisivät pahimmillaan biotalousinvestointeja.
– Se tarkoittaisi sitä, että bioenergiaa ei enää tuotettaisi Euroopassa. Harvennuksesta syntyvien tähteiden kysyntä vähenisi, eikä olisi enää markkinoita. Ihan koko sektori kärsisi, ennakoi metsäkoordinaattori Meri Siljama Brysselissä pahinta mahdollista skenaariota.
EU määrittelee parasta aikaa kestävyyskriteereitä metsistä saatavalle uusiutuvan energian raaka-aineelle.
Kriteereiden pitää täyttyä, jotta biomassoista tuotetun sähkön, lämmön tai liikenteen polttoaineiden käyttöä saa tukea ja ne lasketaan uusiutuvaksi energiaksi.
Samalla määritellään listaa kehittyneiden biopolttoaineiden raaka-aineiksi. Listalla on iso merkitys sille, mistä biopolttoainetta lähivuosina valmistetaan.
UPM jännittää varsinkin mäntyöljyn ja esimerkiksi Kaidi kuitupuun kohtaloa. Komission alkuperäisessä esityksessä ne olivat mukana, mutta parlamentin ympäristövaliokunnassa on väläytetty rajoituksia käsittelyn aikana.
Suomalainen metsäteollisuus on jakautunut eri leireihin sen perusteella, pitäisikö runkopuuta käyttää biopolttoaineen raaka-aineena.
Arvostelijoiden mielestä puulle löytyy jo valmiit markkinat perinteisissä metsäteollisuuden tuotteissa, eikä valtion pitäisi kannustaa tuilla puun energiakäyttöön.
Ympäristöjärjestö Fernin asiantuntija Hanna Aho pitää todella tärkeänä, että EU asettaa säännöt puun energiakäytölle.
Runkopuuta ei järjestön mukaan pitäisi hyväksyä EU:n kestävyyslistalle. Järjestö on huolestunut siitä, että kovat biotaloustavoitteet ja tuet kannustavat puun energiakäyttöön sen sijaan, että puuta käytettäisiin puupohjaisiin, pitkäikäisiin tuotteisiin.
Myöskään hakkuutähteiden yhä aktiivisempi kerääminen ei ole ongelmatonta. Luonnon monimuotoisuuden takia varsinkin kannot olisi hyvä jättää metsään.
– Monimuotoisuuden näkökulmasta kannot tarjoavat tärkeää lahopuuta, jota monet lajit tarvitsevat. Ne syövät sitä tai elävät lahopuussa. Toisaalta kannot varastoivat paljon hiiltä, Aho perustelee.
Suomalainen metsäteollisuus jännittää parasta aikaa kahta EU-uudistusta: Biomassojen kestävyyskriteereitä (Red 2) ja metsien hiilinielujen säilyttämissääntöjä (Lulucf). Molemmat uudistukset pyörivät EU:n rattaissa kiivaasti syksyn aikana.
EU-parlamentin ympäristövaliokunnan odotetaan äänestävän kestävyyskriteereistä tämän kuun lopulla.