Meriliikenteen professori: Persianlahden kriisi voimistaa halua pyristellä eroon öljystä Kiinan mallin mukaisesti
Persianlahden kriisi heikentää luottamusta öljyn saatavuuteen ja hintatason ennustettavuuteen. Se myös vahvistaa halua siirtyä vaihtoehtoisiin polttoaineisiin Kiinan esimerkkiä noudattaen, arvioi Tallinnan teknillisen yliopiston meriliikenteen professori Ulla Tapaninen.
– Kiinalla on ollut jo pitkän aikaa strategiana sähköistää ja luopua (öljystä), Tapaninen sanoi torstaina Keskuskauppakamarin ja ICC Suomen webinaarissa Persianlahden tilanteesta.
Energiakuljetuksille ratkaisevan tärkeä Hormuzinsalmi on sulkeutunut, mutta sen ulkopuolella merirahdin tilanne oli jo ennen sotaa poikkeuksellinen. Lähes kaikki Euroopan ja Kaukoidän välinen konttiliikenne kiersi Afrikan Hyväntoivonniemen menemättä Suezin kanavan tai Punaisenmeren kautta.
Syynä tähän olivat jo ennen sotaa korkealla pysyneet vakuutusmaksut, sillä vakuuttajat pitävät myös Suezin reittiä riskialueena, jota tavanomaiset rahtivakuutukset eivät kata.
Nyt puhjennut sota ei siis ole vaikuttanut Euroopan ja Aasian välisen konttiliikenteen kuljetusaikoihin tai reitteihin, mutta polttoainekustannuksia se on korottanut.
– Merenkulussa on tyypillistä, että on tällaisia kriisejä. Ne on rakennettu järjestelmään, jossa loppujen lopuksi kapasiteetti ei jousta kauhean selkeästi, Tapaninen sanoi.
Sota Lähi-idässä on vaikeuttanut paitsi merten rahtiliikennettä myös lentorahdin kuljetuksia ja matkustajaliikennettä sulkeutuneiden ilmatilojen ja jyrkästi kallistuneen polttoaineen vuoksi.
Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäyksestä Iraniin alkanut Lähi-idän sota jatkuu kolmatta viikkoa ilman merkkejä laantumisesta.
– Selkkaus on muuttunut laajaksi alueelliseksi konfliktiksi, ja tällä hetkellä voidaan sanoa, että ollaan laajenevassa kostoiskujen spiraalissa, sanoo ulkoministeriön Lähi-Idän ja Persianlahden teemasuurlähettiläs Harri Kämäräinen.
Hänen mukaansa sodan perimmäinen tavoite ja päämäärä ovat viikkojen varrella vaihdelleet Yhdysvaltojen puheissa Iranin välittömän uhkan torjumisesta maan ydinohjelman täydelliseen tuhoamiseen, ohjuskapasiteetin ja sotakaluston tuhoamiseen tai jopa hallinnon vaihtamiseen, josta Yhdysvallat ei tosin enää viime päivinä ole puhunut sodan pitkittyessä.
Sodan toistaiseksi näkyvin seuraus on ollut Iranin korkeimman johtajan, ajatollah Ali Khamenein kuolema ensi-iskussa ja tämän pojan Mojtaba Khamenein valinta hänen seuraajakseen.
Kämäräisen mukaan seurauksena Iranin vallankumouskaartin asema maan politiikassa voi vahvistua entisestään ja nuorempi Khamenei voi osoittautua jopa isäänsä vanhoillisemmaksi ja jyrkemmäksi hallitsijaksi.
Lähi-idän sodan alkaminen lähes kolme viikkoa sitten tuli monille alueen maille karvaana pettymyksenä, sillä Yhdysvaltojen ja Iranin välisissä neuvotteluissa koettiin tapahtuneen edistystä.
Juuri ennen sodan syttymistä välittäjämaa Omanin ulkoministeri Badr bin Hamad al-Busaidi sanoi CBS Newsille Iranin suostuneen siihen, ettei se varastoisi rikastettua uraania.
– USA:n vetäytyminen neuvotteluista kesken prosessin hämmästytti erityisesti neuvotteluja välittäneet maat Omanin, Qatarin ja Egyptin. Siitä huolimatta pyrkimys palata neuvotteluraiteelle Persianlahden maissa on vahva, Kämäräinen kertoo.