Meriittinä maali mestaruussarjassa 1981 – futishullun Olli Rehnin sydän sykkii MP:lle ja tunnetulle brittiseuralle
Presidenttiehdokkaista Alexander Stubb ja Harry Harkimo tiedetään jääkiekkomiehiksi ja Sari Essayah on kilpakävelyn maailmanmestari vuodelta 1993.
Olli Rehnille taas jalkapallo ei omien sanojensa mukaan ole mikään harrastus, vaan intohimo ja elämäntapa. Rehn on luonnollisesti myös ehdokkaista ainoa, joka on pelannut jalkapalloa mestaruussarjatasolla.
Pelaajauransa huipulla Rehn oli kaudella 1981, kun Mikkelin Palloilijat pelasi mestaruussarjassa. Rehn pelasi pääsarjassa peräti 11 ottelua ja teki yhden maalin.
Hyökkääjänä pelanneen Rehnin maali syntyi Oulussa FC Oulun Palloseuraa vastaan. Muutamaa viikkoa aiemmin oululaiset olivat venyneet Liverpoolia vastaan kotistadionillaan 1-1 tasapeliin.
– Nyt venyimme siellä tasapeliin 2-2 Oulua vastaan, ja onnistuin tekemään maalin samaan verkkoon kuin legendaarinen skottihyökkääjä Kenny Dalglish. Ajattelin, että se oli takuulla parasta, mihin pystyisin rajallisilla jalkapalloilijan lahjoillani, Rehn kertoo kirjassaan Onnellisten tasavalta.
Kaudella 1981 Rehnin kotikaupungissa Mikkelissä elettiin kovaa jalkapallohuumaa, sillä edelliskaudella sekä Mikkelin Palloilijat että Mikkelin Pallo-Kissat olivat nousseet mestaruussarjaan. Molemmat tosin putosivat seuraavaksi kaudeksi karsintojen kautta takaisin ykkösdivisioonaan.
– Kotikentällä sydän pysyy MP:n sinisenä, Rehn vannoo.
Noihin aikoihin Rehn kertoo myös vieraantuneensa jalkapallosta uramielessä.
– Vierasottelumatkoilla jättäydyin linja-auton takapenkkien sököporukasta ja keskityin lukemaan kiehtovia kirjoja taloudesta, politiikasta ja historiasta linja-auton takaosassa.
Jalkapallosta tuli Rehnille kuitenkin elinikäinen rakkaus, jonka avulla hän on päässyt sisään uusiin sosiaalisiin ympyröihin.
– Koen siksi pystyväni samastumaan maahanmuuttajiin, jotka etsivät keinoja integroitua paikalliseen yhteisöön.
Opiskeluaikoinaan 1980-luvulla Minnesotassa ja 1990-luvulla Oxfordissa Rehnin joukkueen 11 pelaajan kokoonpanoon mahtui normaalisti yhdeksän eri kansallisuutta. Rehnin mukaan jalkapallo on viimeisen päälle kansainvälinen laji, jossa rasismilla ei saa olla sijaa, ei kentillä eikä katsomoissa.
Suomen liityttyä Euroopan unioniin Rehn perusti parin kaverinsa kanssa Finland Unitedin, joka pelaa edelleen Brysselin amatöörien Eurooppa-liigassa.
– Muistelen myös erityisellä lämmöllä voittoja, jotka saavutimme Suomen eduskunnalle Euroopan parlamentaarisissa turnauksissa. Erityisen makeaa on ollut Saksan liittopäivien kovan joukkueen kukistaminen, jota kelpaa muistella eläkepäivinä.
Euroopan kentillä Rehn on kannattanut vuodesta 1968 Manchester Unitedia, vaikka seurauskollisuutta hänen mukaansa koeteltiinkin toden teolla viime vuosikymmenellä valmentaja José Mourinhon ääripuolustuksellisen taktiikan aikana.
– Hienoimpia hetkiä oli vuoden 1999 Mestarien liigan finaali, jossa Peter Schmeichelin, David Beckhamin ja kumppanien loistavan sukupolven United kaatoi Bayern Münchenin parilla lisäaikamaalilla, ihan vain tyttäreni yksivuotispäivän kunniaksi.
Jalkapalloilijasta kaikkien aikojen ykkönen Rehnille on reilu vuosi sitten edesmennyt brasilialaissuuruus Pelé. Nykyisistä hän nostaa muiden yli Lionel Messin.
– Hänen geometrian tajuansa ja balettitanssijan motoriikkaansa voi vain ihailla. Hän on aika lähellä Pelén tasoa, Rehn luonnehti Kauppalehdelle viime syksynä.
Rehnin nykyisen futisyhteisön muodostaa Pallokentän Sosiaalipalloilijat eli Soppa, joka pelaa kolme kertaa viikossa Helsingin Töölön Pallokentällä.
Presidentinvaalikampanjassaankin Rehn on käyttänyt jalkapallovertauksia. Suomen saamisessa uuteen nousuun tarvitaan hänen mukaansa luovuutta ja rohkeutta, kuten jalkapallossakin.
– Muistamme vaikkapa Teemu Pukin vapauttavan syötön Robin Lodille Helsingin olympiastadionilla Pohjois-Irlantia vastaan. Se oli häikäisevää luovuutta, Rehn hehkutti hiljattain Facebookissa.