Mepit syyttävät kokoomuksen EPP-ryhmää härdellistä EU-parlamentissa – Metsäkatoasetuksen lisäaika vaarassa
Kokoomus ja sen europarlamenttiryhmä EPP saavat muiden puolueiden mepeiltä huutia EU:n metsäkatoasetuksen vaikeuttamisesta.
EPP halusi avata jo viime parlamenttikaudella sovitun asetuksen ja heikentää sitä muun muassa siten, että ”riskittömistä maista” saapuvia tuotteita ei tarvitsisi valvoa yhtä tarkasti.
EU:n jäsenmaat vahvistivat keskiviikkona, että asetuksen voimaantuloa lykätään vuodella ensi vuoden loppuun saakka, mutta sen sisältöä ei haluta muuttaa. Parlamentti oli aiemmin EPP:n vaatimuksesta halunnut, että asetuksen sisällöstä neuvoteltaisiin vielä.
Suomi tai edes metsäteollisuus eivät tue neuvotteluiden avaamista. Asiaa käsitteli myös eduskunnan suuri valiokunta keskiviikkona.
– Ihmettelen, miten kokoomuksen edustajat äänestävät metsäkatoasetuksessa vastaan oman hallituksensa kantaa ja ovat täten vaarantamassa vuoden lisäaikaa, keskustan europarlamentaarikko Elsi Katainen sanoi suomalaismeppien toimittajatilaisuudessa.
Suomalaisista mepeistä EPP-ryhmään kuuluvat Mika Aaltola, Henna Virkkunen, Aura Salla sekä Pekka Toveri.
Metsäkatoasetus merkitsee sitä, että EU:n alueella ei saa myydä tuotteita, jotka ovat aiheuttaneet metsäkatoa. Säännöt koskevat nautakarjaa, kaakaota, kahvia, palmuöljyä, soijaa, puuta, kumia, puuhiiltä ja painettuja paperituotteita.
EPP on alkanut tehdä EU-parlamentissa yhteistyötä laitaoikeistolaisen ja konservatiivisen ECR:n kanssa, johon perussuomalaiset kuuluu.
– EPP:n kanta juontaa varmaan juurensa nyt siitä, että (EPP:n puheenjohtajalla Manfred) Weberillä on ollut pitkään salarakkaana ja nyt ihan avoimesti rakkaana laitaoikeisto, jonka kanssa näitä muutosesityksiä on jossain kabineteissa valmisteltu ja viety eteenpäin, SDP:n europarlamentaarikko Maria Guzenina sanoi.
– Koska millään muullahan tämä ei selity kuin sillä, että EPP:n siunauksella laitaoikeisto on omia esityksiään tehnyt, EPP:läiset niiden puolesta äänestivät ja toimivat niin, että saatiin aikaan tämmöinen valtava härdelli.
Guzenina sanoo olevansa huolissaan Euroopan parlamentin poukkoilevasta toiminnasta.
– Asiat, joista on jo päästy sopuun, avataan uudestaan ja aiheutetaan esimerkiksi meidän metsäsektorille ja muille siihen liittyville toimijoille uutta päänvaivaa.
Keskustan Elsi Katainen on samoilla linjoilla.
– Syksyllä on selkeästi ollut nähtävissä, että vaalien jälkeen parlamentissa haetaan asemia ja olen huolissani siitä, että malttaako suurin ryhmä EPP olla yhä halukas ja kykenevä kantamaan vastuuta tässä polarisoituvassa maailmassa ja Euroopassa, hän sanoi.
– Toivon todella, että EPP ei lähtisi populismin tielle.
Katainenkin korosti, että Suomen ja metsätoimijoiden kanta on ollut ”todella negatiivinen” uusien muutosesitysten tuomisesta metsäkatoasetukseen.
– Tärkein on se vuoden lisäaika. EPP:läiset vaaransivat sen, se on edelleenkin auki. Trilogit ovat vasta edessä, lisäaika ei ole ollenkaan luvattu eikä sanottu vielä. Se on vaarannettu nimenomaan EPP:n taholta ja olen huolissani tästä kehityksestä, keskustameppi sanoi.
Kokoomuksen meppi Mika Aaltola ei allekirjoittanut Guzeninan ”salaliittomallia, että joitain kabinettineuvotteluita on käyty”.
Aaltolan mukaan EPP halusi ”virtaviivaistaa” metsäkatoesitystä.
– Mitä on siis tapahtunut on (euro)vaalit, ja vaalit ovat muuttaneet hieman voimasuhteita parlamentissa. Sitä kautta EPP ajaa tavallaan sitä paperia, mikä oli ennen vaaleja. Siinä tuodaan esille EPP:lle tärkeitä asioita, Aaltola muotoili.
Vihreät ei olisi halunnut edes vuoden lisäaikaa metsäkatoasetuksen toimeenpanoon.
– Mutta sen kanssa elämme, vihreiden europarlamentaarikko Maria Ohisalo sanoi.
Hän katsoo, että muutosesitysten tekeminen oli EPP:ltä ”surkea näytelmä”, mutta jäsenvaltioiden enemmistö näyttää pysyvän asiassa Suomen virallisella kannalla.
EPP halusi romuttaa koko asetuksen keskeisen sisällön, Ohisalo totesi.
– Siinä ei voi puhua virtaviivaistamisesta, kuten Mika Aaltola sanoi.
– Joko me haluamme torjua globaalia metsäkatoa tai sitten emme tee sitä. Tässä on nyt nämä kaksi vaihtoehtoa, Ohisalo totesi.
Keskustan Elsi Kataisen mukaan vuoden lisäaika on aivan välttämätön. Toimijat täytyy rakentaa esimerkiksi tietojärjestelmänsä niin, että tuotteiden alkuperä voidaan jäljittää ja mahdollinen metsäkadon aiheutuminen raportoida, hän kertoi.
– Jos joku asia vaarantaa tämän vuoden lisäajan, joka sekin on varmaan riittämätön, niin metsäkatoasetus ei missään nimessä tule toteutumaan.