Mediat: Laaja tietovuotoaineisto valottaa Kiinan sortopolitiikkaa islaminuskoisia uiguureja kohtaan
Kansainvälisen median tiistaina julkistama laaja tietovuotoaineisto paljastaa uutta tietoa siitä, kuinka Kiina sortaa islaminuskoisia uiguureja Xinjiangin maakunnassa.
Aineistossa on muun muassa tuhansia kuvia vangituista ihmisistä sekä tietoa väkivaltaisista käytännöistä, joita sovelletaan ihmisten joukkointernoinnissa. Esimerkiksi pakoon yrittäneen ampumiseen on lupa.
Xinjiang Police Files -tietovuotoa ovat tutkineet muun muassa Yle, BBC, Dagens Nyheter, Der Spiegel ja Aftenposten.
Tietovuotoaineistossa on myös asiakirjoja, jotka käsittävät salaisiksi luokiteltuja korkea-arvoisten virkamiesten puheita, poliisien sisäisiä ohjeita sekä henkilöstöä koskevia tietoja. Lisäksi aineistossa on yksityiskohtia yli 20 000 uiguurin internoinnista.
Useiden pidätettyjen kohdalla syyksi mainitaan yhteiskuntajärjestyksen häiritseminen. Se on yleinen rikosnimike sellaiselle, jonka Kiinan valtio on ottanut kohteekseen.
Pidätyksen syiksi poliisi on kirjannut myös esimerkiksi parran ja huivin käytön, jotka poliisi katsoo merkeiksi muslimien ääriajattelusta.
Valokuvissa vartijat pitävät pamppu kädessä aloillaan kahlehdittuja ihmisiä ja muut vartijat pysyttelevät syrjässä aseet kädessä.
Kiina on ihmisoikeusjärjestöjen mukaan pidättänyt yli miljoona uiguuri- ja muiden muslimivähemmistöjen edustajia pidätyskeskuksiin, joita Kiina on kutsunut koulutuskeskuksiksi.
Suomalaistutkija pitää uskottavana kansainvälisissä tiedotusvälineissä julkistettua tietovuotoaineistoa.
– On hankala kuvitella, että kaikkea sitä materiaalia olisi pystynyt tuottamaan mikään muu kuin Kiinan kommunistinen puolueorgaani, sanoo vanhempi tutkija Elina Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista.
Hän muistuttaa, että vuonna 2019 tapahtui aikaisempi vuoto. Tuolloin New York Times oli saanut useita satoja sivuja hieman vastaavantyyppisiä sisältäpäin vuodettuja dokumentteja eli puolueen asiakirjoja ja ohjeistuksia Xinjiangin alueella toimiville tahoille.
Sinkkonen sanoo, että koko presidentti Xi Jinpingin valtakauden ajan Kiinassa on noudatettu tiukentuvaa linjaa.
– Poliittinen tila on kaventunut myös han-kiinalaisten eli suurimman etnisen ryhmän osalta. On tehty koulutuspoliittisia uudistuksia ja valta on keskittynyt vahvasti eli autoritarisoitumistrendi siellä näkyy.
Kommunistinen puolue on kantanut Sinkkosen mukaan myös huolta siitä, miten maa pysyy yhtenäisenä.
– Kuitenkaan mitään kovin realistista uhkaa Xinjianginkaan oppositioryhmät eivät ole Kiinan keskushallinnolle aiheuttaneet.
Sinkkosen mukaan Xi piti vuonna 2014 sisäisiä puheita, joista kävi ilmi, että hän halusi jo silloin tiukempaa linjaa Xinjiangin suhteen.
– Identiteettipolitiikassa nähdään vain han-kiinalainen malli sopivana. Eli etnisen tai muuntyyppisen identiteetin, vaikkapa uskonnollisuuden tai muun harjoittaminen, on katsottu huonoksi ja on Kiinassa tulkittu ääritoiminnaksi, vaikka samat ihmiset ovat asuneet alueella aiemmin ja systeemi on toiminut ihan hyvin paljon lievemmillä toimenpiteillä, Sinkkonen sanoo.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet on parhaillaan vierailulla Kiinassa. Hänen on tarkoitus käydä Urumqin ja Kashgarin kaupungeissa Xinjiangin maakunnassa.
Uiguurit ovat esittäneet epäilyjä Bacheletin matkan onnistumisesta, jos se toteutuu tarkan valvonnan alla.
Turkissa elävä uiguuri Nursimangul Abdureshid sanoo, ettei ole kovin toiveikas sen suhteen, että Bacheletin matka toisi mitään muutosta tilanteeseen.
– Jos YK:n ryhmä ei voi päästä rajoituksetta Xinjiangiin, en hyväksy heidän niin kutsuttuja raporttejaan, hän sanoi uutistoimisto AFP:lle.
Saksa vaatii avointa tutkimusta syytöksistä, joiden mukaan Kiinassa Xinjiangin maakunnassa uiguurivähemmistö on joutunut ihmisoikeusrikkomusten kohteeksi.
Saksan vaatimus esitettiin tiistaina sen jälkeen, kun useat kansainväliset tiedotusvälineet olivat julkistaneet tietovuotoaineiston.
Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock on käynyt puhelinkeskustelun Kiinan ulkoministerin Wang Yin kanssa. Sen aikana Baerbock viittasi järkyttäviin raportteihin ja uusiin todisteisiin vakavista ihmisoikeusloukkauksista Xinjiangissa ja vaati avointa tutkimusta syytöksistä, kertoi Saksan ulkoministeriö lausunnossaan.
Myös Britannian ulkoministeri Liz Truss luonnehti vuodettujen dokumenttien yksityiskohtia ”järkyttäviksi” ja vaati, että Kiina antaa Bacheletille ”täydellisen ja vapaan pääsyn alueelle, jotta hän voi arvioida perusteellisesti tosiasiat paikan päällä”.