Mafian tavoin toimivat rikollisklaanit ovat vakavin uhka Ruotsissa, arvioi kriminologi Amir Rostami
Ruotsissa noin 500 henkilöä kuuluu mafian tavoin toimivien klaaniverkostojen ytimeen, arvioi tunnettu kriminologi Amir Rostami.
Hänen mukaansa nämä perhe- ja sukulaisuussuhteisiin perustuvat ryhmittymät ovat vakiinnuttaneet asemaansa alueilla, joissa valtio ei ole ollut tarpeeksi vahvasti läsnä.
Rostamin mukaan tällaiset verkostot muodostavat Ruotsin yhteiskunnalle jopa suuremman uhkan kuin muut rikollisjengit
– Jos tällaisia ryhmittymiä on tietty määrä eri puolilla Ruotsia, se ajan oloon rapauttaa luottamusta oikeusvaltioon ja yhteiskuntaan. Nämä ryhmäthän haluavat kilpailla valtion kanssa – tarjota niitä palveluja, joita valtion oikeastaan pitäisi tarjota, Rostami sanoo,
Väkivaltainen katu- ja jengirikollisuus on noussut Ruotsissa viime päivien polttavaksi puheenaiheeksi.
Pääministeri Stefan Löfven myönsi valtiopäivien avajaisten yhteydessä, että suurimittainen maahanmuutto yhdessä huonosti hoidetun kotouttamisen kanssa voi pahentaa jengiväkivallan ongelmaa.
Rostami ei osaa sanoa, kuinka suuri osuus hänen mainitsemillaan klaaneilla on Ruotsissa huomiota herättäneissä viime aikojen ampumisissa.
Hän kuitenkin huomauttaa, että sukuverkostoista kaikkein vakiintuneimmat ovat oppineet toimimaan myös ilman väkivaltaa – se kun on huonoa bisnesten kannalta.
Samaa kehitystä on Rostamin mukaan nähtävissä myös moottoripyöräjengien osalta.
– Juuri nyt moottoripyöräjengit pysyttelevät sivussa ja antavat impulsiivisten katujengien hoitaa väkivallan, koska silloin huomio keskittyy niihin, ja pyöräjengit voivat jatkaa rauhassa omaa toimintaansa, Rostami kuvailee.
Myös Ruotsin poliisi on nostanut esiin sukulaisuussuhteisiin perustuvan rikollisuuden ongelman. Apulaispoliisiylijohtaja Mats Löfving on arvioinut maassa toimivan ainakin 40 rikollisjengiä, jotka perustuvat perhe- ja sukulaisuussuhteisiin. Osa poliisiorganisaatiosta tosin kyseenalaisti myöhemmin Löfving arviot.
Klaanit ovat poliisin mukaan yksi kolmesta järjestäytyneen rikollisuuden ytimestä moottoripyöräjengien ja löyhemmästi järjestäytyneiden katujengien ohella.
Poliisin mukaan suku- ja perherikosverkostot rahoittavat toimintaansa muun muassa kiristyksellä ja huumekaupalla.
Niillä on valmiutta käyttää väkivaltaa muttei halua integroitua ruotsalaiseen yhteiskuntaan.
Rostamin mukaan poliisin tarkoittamissa ryhmissä kyse ei ole todennäköisesti samoista verkostoista, joista hän puhuu klaaneina – niitä on paljon vähemmän.
Yleisemminkin sukuperustaisten rikollisryhmien joukossa vaihtelu on suurta pienistä ryhmistä suurempiin ja vakiintuneempiin verkostoihin.
– Jotkut puuhastelevat vain yhden rikostyypin, kuten huumeiden salakuljetuksen parissa. Toiset taas harrastavat kaikkea väkivallasta huumeisiin ja kehittyneisiin sosiaalitukipetoksiin sekä muihin rikoksiin hyvinvointijärjestelmää vastaan, Rostami kertoo.
Hänen mukaansa yhteiskunta ei ole nähnyt kehitystä ajoissa ja reagoinnissa on myöhästytty. Samoin kävi moottoripyöräjengien kanssa 1990-luvulla ja katujengien kanssa 2000-luvulla, Rostami sanoo.
Hänen mukaansa rikollisklaaneja ei saada kokonaan häviämään, mutta niiden vaikutusmahdollisuuksia pitäisi kyetä rajoittamaan.
– Valitettavasti 10 viime vuoden kokemus osoittaa, ettei tilanne ole täysin hallinnassa. Luulen, että kestää vielä pitkään, ennen kuin olemme siellä missä haluaisimme olla, Rostami ennustaa.
