Maailmanpelastusbisnes kannattaa – suomalaisilla cleantech-yrityksillä on mahdollisuuksia rajuun kasvuun

Suomalainen cleantech-osaaminen on huippuluokkaa, mutta ympäristöliiketoiminnan alalla on kova kilpailu
Ilmiöt

Globaali väestönkasvu, ihmisten pakkautuminen kaupunkeihin ja luonnonvarojen rajallinen määrä kysyvät jatkossa entistä enemmän kehittyneeltä ympäristö- ja energiateknologialta.

Alaa vauhdittaa myös Pariisin ilmastosopimuksen lupausten täytäntöönpano kaikkialla maailmassa.

Ympäristö- ja energiateknologian markkinan odotetaan tuplaantuvan vuoteen 2025 mennessä, ja kasvu on merkittävää myös suomalaisilla toimialan yrityksillä.

Valtiovalta tukee merkittävästi Suomen strategiaa nousta cleantechin suurvallaksi. Satsaukset mahdollistavat yrityksen kansainvälistä kasvua, uusien työpaikkojen syntymistä Suomeen sekä houkuttelevat ulkomaalaisia investointeja.

Rohkeutta ja kasvuhalua suomalaisilla yrityksillä on.

Ilkka Homanen

Tällä hetkellä Suomen osuus maailmanlaajuisista cleantech-markkinoista on prosentin luokkaa, mutta mahdollisuuksia merkittävään kasvuun on.

– Rohkeutta ja kasvuhalua suomalaisilla yrityksillä on, siitä ei ole kysymystäkään, Cleantech Finlandin toimialajohtaja Ilkka Homanen sanoo.

Yksi suomalaisten haasteista on yrityskoko maailman mittakaavassa. Meillä suureksi luettava ja jopa listattu yritys voidaan lukea Kiinassa vain keskisuureksi yritykseksi.

Voimakkaasti kasvavalla alalla on luonnollisesti paljon yrittäjiä.

– Kilpailu on kovaa, eikä toimissa ole varaa aikailla. Lisäksi markkinalla toimimiseen tarvitaan pitkäjänteistä työtä, Homanen sanoo.

Esimerkiksi Etelä-Koreassa alan kilpailukykyä on parannettu vauhdittamalla alan patenttihakemusten käsittelyä. Myös Suomessa kansainvälisen patentin saa nykyään nopeammin.

Suomalaista yrityselämää soimataan usein siitä, ettei innovaatioita osata kaupallistaa. Se ei ole koko totuus, mutta pitää paikkansa jossain määrin myös cleantech-alalla.

Osaamista on, siitä osoituksena on Suomi on rankattu toiselle sijalle Global Cleantech Innovation Indexissä, joka mittaa eri maiden kyvykkyyttä alan innovaatioissa.

Cleantech Finland on kotimaisten alan yritysten ja osaajien verkosto. Se tavoittaa laajasti alan toimijoita maailmalla muun muassa cleantechfinland.com -sivuston ja tarkkaan harkitun sosiaalisen median sisältöstrategian ansiosta.

Silti maailmalla täytyy olla koko ajan korvat höröllään. Pariisin ilmastokokous oli menestys sen suhteen, että yllättäen monet valtiot antoivat lupauksen kasvihuonepäästöjen suitsimisesta.

– Kuuntelemme tarkasti maailmalla, mitä markkinassa puhutaan ilmastosopimukseen liittyen, ja kuvaamme havaintojamme kotimaisille yrityksille.

Suomessa on runsaasti cleantech-alan osaamista. (Kuva: Petra Pöyliö)

Cleantech ei ole varsinaisesti oma teollisuudenalansa. Se voi tarkoittaa luonnonvarojen kestävää käyttöä edistäviä tuotteita, palveluita, prosesseja ja teknologioita.

Esimerkiksi kierrätys, energiatehokkuuden parantaminen, puhdistusmenetelmät ja kestävät liikenneratkaisut voi niputtaa cleantechiin.

Suomalaisista yrityksistä kahdeksan pääsi Forbes-talouslehden maailman 2000 suurimman yrityksen listalle heinäkuussa. Kuusi niistä edustaa suomalaista cleantech-osaamista. Kotimaisessa kärjessä keikkuvat Kone, UPM, Stora Enso ja Neste.

Pienet yritykset voivat olla käänteissään nopeita ja innovoida ahkerasti, mutta toisaalta isommilla toimijoilla on paremmat resurssit tuotekehityksen.

– Yritysten yhteenliittymillä Suomesta pääsee paremmin kiinni tarjouskilpailuihin, Homanen sanoo.

Häntä pyydetään mainitsemaan usein muutamia lupaavia alan yrityksiä Suomesta.

– Voisin helposti listata vaikka sata.

Vesienkäsittelyyn erikoistunut Oulu Water Alliance, OWA, on yksi eteenpäin katsovista cleantech-alan start up -yrityksistä.

Toimitusjohtaja Jaakko Pellinen esittelee yrityksen Oulu Show Room -tiloissa pilottikäytössä olevaa vedenpuhdistuslaitteistoa, jolla voisi suuremmassa mittakaavassa käsitellä esimerkiksi kaivosteollisuuden jätevesiä konsentroimalla.

– Tällaista puhdistustapaa ei käytetä yleisesti kaivosteollisuudessa, Pellinen kertoo.

Käytännössä jätevedet haihdutetaan ja lauhdutuksen lopputuotteena saadaan erikoispuhdasta vettä ja haihdutuksen konsentraattina erilaisia metallisuoloja myytäväksi.

Esimerkiksi rautasulfaattia vedenpuhdistuskemikaaliksi, alumiinisulfaattia paperiteollisuuteen ja magnesiumsulfaattia lannoitteisiin.

Puhutaan siis kiertotaloudesta.

– Entisen Talvivaaran ja nykyisen Terrafamen kaivoksen prosessivesistä saisi tällä menetelmällä tunnissa 90 tonnia erilaisia aineita talteen.

Yliopistoissa pitäisi rohkaista opiskelijoita yrittäjyyteen.

Jaakko Pellinen

Ei ole tietystikään helppoa vakuuttaa asiakkaita tämän – eikä monen muunkaan menetelmän – lopullisesta toimivuudesta ja kannattavuudesta.

OWA ja useat muut cleantech-yritykset kaipaavat rahoittajaa sekä isoa asiakkuutta, jonka päälle voi rakentaa jatkuvuutta.

– Silloin voisi myös keskittyä ohessa vahvemmin tutkimus- ja kehitystyöhön. Rahoittaja taas varmasti haluaa toimintaan yhden selkeän keihäänkärjen, eikä se ole välttämättä huono asia.

Kolme vuotta toiminut OWA on käyttänyt tutkimus- ja kehitystyöhön puoli miljoonaa euroa. Se ei ole iso summa maailman mittakaavassa. Joka tapauksessa Oulussa OWA on alallaan kärkiosaajia.

– Minusta yliopistoissa pitäisi rohkaista opiskelijoita yrittäjyyteen enemmän, Pellinen sanoo.

Hän tietää vuosikurssinsa kemian opiskelijoista vain yhden toisen ryhtyneen myöhemmin yrittäjäksi.

Yhteiskunnan cleantech-panostusten ansiosta OWA on saanut muun muassa työllistämistukea. Pellinen on yleensä ottaen tyytyväinen eri toimijoilta saatuun apuun.

– Tosin alv-helpotukset auttaisivat uusia alan yrityksiä paljon.

Juttu on alun perin julkaistu Suomenmaan viikkolehdessä 16.9. Lehden voit tilata täältä .