Löytääkö EU ratkaisun Israelin patistamiseen? – "Puhumme todella merkittävästä painostuskeinosta"
EU:n pitkään jatkunut sivustakatsojan rooli Gazan konfliktissa saattaa tulla pian päätökseen. EU-maiden ulkoministerien kokous ensi tiistaina voi olla alkusysäys Israelia rankaisevalle päätökselle, joka toteutuessaan moukaroisi Israelin taloutta.
EU:n ulkoministerit keskustelevat ulkoasiainneuvoston kokouksessa EU:n ja Israelin välisestä assosiaatiosopimuksesta, jonka jäädyttämistä on vaadittu yhä äänekkäämmin Israelin iskujen ja etenemisen jatkuessa Gazassa.
Molemminpuolista kauppaa EU:n ja Israelin välillä sujuvoittavasta sopimuksesta ei ole luovuttu Israelin massiivisen Gaza-hyökkäyksen tuomitsemisista huolimatta. Ei, vaikka sopimuksen toisessa artiklassa Israelilta yksiselitteisesti edellytetään sitoutumista ihmisoikeuksiin ja demokratiaan.
YK:n mukaan Israelin sotatoimet Gazassa täyttävät jo kansanmurhan tunnusmerkit.
Lisäksi Israel on YK:n mukaan käyttänyt gazalaisten nälkiinnyttämistä sodankäynnin välineenä estämällä avustustarvikkeiden pääsyn Gazan alueelle jo yli kahden kuukauden ajan. Israel on väläyttänyt gazalaisten pakkosiirron mahdollisuutta, vaikka väestön pakkosiirto on sotarikos.
Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) on kertonut Suomen tukevan sopimuksen ihmisoikeuspykälän tarkistamista. Viimeisimmän ehdotuksen sopimuksen tarkistamisesta teki Hollanti, mutta tarkistamista ovat aiemmin ehdottaneet ainakin EU:n Israel-kriittisimpään siipeen lukeutuvat Espanja ja Irlanti.
Väitöskirjatutkija Bruno Jäntti sanoo STT:lle, että tämä Israelille elintärkeä sopimus olisi pitänyt jäädyttää ”jo iät ja ajat sitten”.
– Se on Israelin kauppasopimuksista tärkein. Puhumme siis todella merkittävästä painostuskeinosta, jos sitä päätetään käyttää, Jäntti sanoo.
Sopimuksen jäädyttäminen olisi niin merkittävä painostustoimi, etteivät monet Israelin oikeistossakaan voisi sitä ohittaa, Jäntti sanoo.
Jäntti tutkii EU:n ja Israelin välisiä suhteita Harvardin yliopistossa vierailevana Fulbright-tutkijana.
EU:n ja Israelin välinen assosiaatiosopimus on ollut voimassa jo lähes 25 vuotta. Sen tavoitteena oli luoda puitteet EU:n ja Israelin väliselle taloudelliselle ja poliittiselle yhteistyölle.
Sopimus hyödyttää enemmän Israelia kuin EU:ta, sillä Israel tuo EU:sta enemmän kuin mitä se vie unionin alueelle.
Taloudellisesta yhteistyöstä on sovittu laajasti muun muassa teollisuudessa, maataloudessa, rahoitusalalla ja matkailun edistämisessä. EU myös helpottaa sopimuksella eri tavoin tullimenetelmiä kaupankäynnin edistämiseksi.
Jäntti sanoo, että samalla, kun Israel takaa sen laittomissa siirtokunnissa asuville siirtokuntalaisille täydet poliittiset oikeudet ja kansalaisoikeudet, se on pakottanut Länsirannan palestiinalaiset elämään Israelin sotilashallinnon tiukassa valvonnassa pian kuuden vuosikymmenen ajan.
– Tämä sekä Israelin rikokset Gazassa ja Länsirannalla ovat yksiselitteisesti ristiriidassa assosiaatiosopimuksen toisen artiklan kanssa, Jäntti sanoo.
Sopimuksen jäädyttäminen vaatii kuitenkin kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyden.
Gazan sodan kohdalla EU:n yhtenäisenä rintamana toimimista ovat hankaloittaneet jäsenmaiden näkemyserot Israelista. EU:n sisällä ”Israelin ystäviksi” voidaan laskea esimerkiksi Itävalta, Unkari, Saksa ja Tshekki, joilta voi olla paljon pyydetty odottaa merkittäviä Israelia kurittavia toimia.
EU:lla on vastaavanlaisia assosiaatiosopimuksia muidenkin maiden kanssa, jotka eivät demokratiaehtoja täyttäisi: esimerkiksi Saudi-Arabian, Kiinan ja Turkin.
EU-maiden kansalaiset haluaisivat itse asiassa vieläkin kovempia toimia Israelille – ei pelkästään assosiaatiosopimuksen jäädyttämistä, Jäntti sanoo.
– Sopimuksen jäädyttäminen olisi yksi eurooppalaisten yleisen mielipiteen mukainen askel, mutta EU-kansalaiset haluavat mennä tästä vielä paljon pidemmälle.
Jäntin mukaan tämän osoittavat useat vuoden sisällä tehdyt kyselytutkimuksia ympäri Eurooppaa. Kaikki EU-maissa julkaistut kyselytutkimukset puhuvat samaa kieltä: EU-kansalaiset kannattavat kauppapakotteiden langettamista Israelille. Näin on myös Suomessa, Jäntti lisää.
EU on asettanut laajoja pakotteita monelle valtiolle, kuten Ukrainassa hyökkäyssotaa käyvälle Venäjälle.
Jäntti muistuttaa Taloustutkimuksen viime syksynä tekemästä kansallisesta kyselytutkimuksesta Israel-politiikasta. Siinä kävi ilmi, että 55 prosenttia suomalaisista haluaa Israelille talouspakotteet vastauksena palestiinalaisalueen laittomaan miehitykseen. Alle kolmasosa vastusti niitä.
Samassa kyselyssä Suomessa 63 prosenttia halusi Israelin johdon syytteeseen Gazan konfliktissa tehdyistä sotarikoksista ja vain 19 prosenttia vastusti sitä.
Lisäksi lähes puolet vastaajista kannatti sitä, että Suomen tulisi viipymättä tunnustaa Palestiinan valtio. Heitä, jotka sitä vastustivat, oli selvästi vähemmän.
– Tässä vaiheessa on mahdollista, että luvut ovat jo korkeampia, Jäntti uskoo.
Hän kertoo, että tutkimusyhtiö YouGovin kyselytutkimuksessa heinäkuussa myös briteistä 58 prosenttia ”ehdottomasti kannatti” ja 18 prosenttia ”ehdottomasti vastusti” aseviennin keskeyttämistä Israeliin. Noin kolme neljästä britistä kannatti välitöntä tulitaukoa.
Myös maiden Israelin kanssa käymä asekauppa on ollut esillä monissa EU-maissa, ja se on erittäin epäsuosittua, Jäntti sanoo. Lisäksi lukujen valossa Israelin tuomitsevat mielipiteet ylittävät puoluerajat sekä poliittiset kuppikunnat.
Kuilu johtajien ja kansalaisten välillä asiassa on Jäntin mielestä selvä, eikä moni Euroopassa ehkä edes tiedä, että he kuuluvat kantojensa kanssa enemmistöön.
– Itseänikin nämä mielipiteet ovat yllättäneet. En tiennyt, että eurooppalaiset tuomitsevat Israelin näin laajasti.