Lindström puolusti kotouttamista – "Jos ihmisellä on lupa olla Suomessa, homma pitää hoitaa"

Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) puolusti voimakkaasti maahanmuuttajien kotouttamistyötä Porin SuomiAreenalla tiistaina.

Lindström kertoi saavansa ajoittain palautetta, jonka mukaan kotouttamisen sijaan pitäisi ajaa kotiuttamista eli lähtöpasseja.

– Heille minä kyllä sanon, että ne ihmiset ovat täällä jo. Jos on saanut myönteisen päätöksen olla Suomessa, niin silloin tämä homma pitää hoitaa, Lindström painotti.

Ministerin mukaan kotouttamatta jättäminen kävisi suomalaiselle yhteiskunnalle kalliiksi. Hänestä mallit pitäisi ajatella uusiksi, jotta tie työmarkkinoille olisi mahdollisimman nopea.

Lindströmin mielestä parhaita viestinviejiä uusille tulijoille ovat jo kotoutuneet maahanmuuttajat.

– Kun maahanmuuttaja kertoo vastaanottokeskuksessa suomalaisesta yhteiskunnasta, oikeuksista ja velvollisuuksista, on se paljon parempi kuin jos siellä olisi minä tai joku virkamies, Lindström kuvasi.

Tohtorikoulutettava Fadumo Dayib Helsingin yliopistosta painotti, että kotoutuminen on kaksisuuntainen tie.

– Kantaväestöltä tarvitaan myötätuntoa ja hyvää asennetta, samoin kuin maahanmuuttajilta ja pakolaisilta odotetaan, että he sopeutuvat kulttuuriin.

Dayib on laatinut henkilöstövuokrausyritys Baronalle Express-mallin, jossa turvapaikanhakijoita työllistetään suoraan vastaanottokeskuksista esimerkiksi elintarviketeollisuuden pariin.

Mallissa mukana olevat opiskelevat suomen kieltä töiden ohella ja heitä tuetaan vuokra-asumisen alussa.

– Monella pakolaisella kestää vuosia päästä töihin. Tällä mallilla sivuutetaan byrokratia ja ohjataan ihmisiä suoraan vastaanottokeskuksista veronmaksajiksi, Dayib avasi.

Hanketyöntekijä Maarit Tiittanen kiinnitti yleisöpuheenvuorossaan ministeri Lindströmin huomiota maahanmuuttajien kielenopetukseen syrjäisillä paikkakunnilla.

Tiittanen vetää Punkalaitumen kunnan kehuttua kotouttamishanketta.

– Jokaiselle haetaan oman yksilöllisen tilanteen mukainen polku. Joidenkin kohdalla pitää lähteä kirjoitustaidosta liikkeelle, Tiittanen kertoi Suomenmaalle tilaisuuden jälkeen.

Tiittasen mukaan pienen maaseutukunnan etu kotouttamisessa on henkilökohtainen tuki.

– Kaupunkeihin verrattuna meillä ei jäädä väliinputoajiksi.

Jokaiselle Punkalaitumelle tulleesta vajaasta sadasta pakolaisesta on Tiittasen mukaan löydetty töitä vakituisesti, kausiluontoisesti tai työkokeiluna.

Esimerkiksi eräs syyrialaispakolainen oli kaivinkoneyrittäjä kotimaassaan. Tiittanen vei hänet maatilalle kokeilemaan, miten työ siellä luonnistuisi, kun koneet ovat tuttuja.

– Paikalliset yrittäjät pitävät minua nyt työnvälityspalveluna, Tiittanen naurahti.

Maahanmuuttajien kotouttamisesta keskusteltiin työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä keskustelutilaisuudessa SuomiAreenalla tiistaina.