Lähi-idän sota voi sataa Putinin laariin – Näin Venäjä hyötyy iskusta Iraniin

Venäjä voi monin eri tavoin hyötyä Lähi-idän sodasta, joka leimahti viikko sitten Yhdysvaltojen ja Israelin käynnistettyä iskut Iraniin. Ensinnäkin Venäjälle voi aueta tilaisuus kohentaa pakotteiden heikentämää talouttaan, sanoo sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö Helsingin yliopistosta.

– Jos sota pitkittyy ja energian hinta nousee, nousee myös Venäjän myymän öljyn ja kaasun hinta. Siksi tässä on Venäjälle hopeareunus, hän sanoo STT:lle.

Sota, Iranin iskut Persianlahden energialaitoksiin sekä öljyn ja kaasun kuljetusten estyminen Hormuzinsalmella ovat säikäyttäneet markkinoita ja nostaneet merkittävästi energian hintaa.

–  Jos öljyn hinta maailmanmarkkinoilla nousee, myös (vaihtoehtoja) aletaan etsiä, ja Venäjä tarjoaa öljyä nyt halvemmalla, Käihkö sanoo.

Venäjä voisi kartuttaa sotakassaansa ja parantaa kykyään jatkaa hyökkäyssotaa Ukrainassa. Eniten Venäjä on myynyt öljyään sodan aikana Intiaan ja Kiinaan.

Iranin kyvyttömyys jatkaa liittolaisensa Venäjän tukemista ei Käihkön mukaan juuri vaikuttaisi Venäjän kykyyn tehdä ilmahyökkäyksiä Ukrainaan. Venäjä on paljon riippuvaisempi Kiinan kuin Iranin tuesta, Käihkö sanoo.

Venäjän Ukrainassa käyttämät Shahed-droonit ovat iranilaisvalmisteisia, mutta Venäjä on jo itse muokannut niitä tehokkaammiksi ja sopeuttanut niitä sopivammiksi Ukrainan ilmastoon. Käihkön mukaan Venäjä on asentanut niihin muun muassa parempia moottoreita, jotta ne voivat lentää korkeammalla ja nopeammin, ja lisännyt niihin suurempia räjähteitä.

Käihkö kertoo myös julkisuuteen tulleista tiedoista, joiden mukaan Iran olisi myynyt Venäjälle ballistisia ohjuksiaan.

– Lähinnä on puhuttu sadoista ohjuksista. Jos Venäjä tällä hetkellä ampuu yöllisissä iskuissaan Ukrainaan joitain kymmeniä ohjuksia, niin nämä sadat ohjukset olisi nopeasti käytetty, Käihkö sanoo.

Sen sijaan Ukrainan kannalta on olemassa vaara, että Yhdysvallat ei haluaisi myydä enää hupenevia ilmatorjuntaohjustensa varastoja Euroopalle Ukrainan tarpeisiin.

Ukrainalle tärkeitä ovat olleet erityisesti yhdysvaltalaiset Patriot-ohjukset. Ukraina on tähän mennessä saanut Patriot-ohjuksia Euroopan ostamina.

– Tämä on Ukrainalle ehkä se suurin sotilaallinen vaara, koska juuri ilmapuolustus on ollut Ukrainan heikko kohta ja Ukraina on ollut aika riippuvainen Yhdysvaltojen ohjuksista, Käihkö sanoo.

EU:n puolustus- ja avaruuskomissaari Andrius Kubilius sanoi perjantaina EU:n olevan ”suuren haasteen” edessä, koska Yhdysvallat ei pysty toimittamaan Ukrainalle eikä Persianlahden maille riittävästi ohjuksia niiden puolustukseksi. Euroopan on nyt kiireellisesti lisättävä ilmapuolustusohjusten ja ballististen ohjusten tuotantoa, hän sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

Myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tarjosi Yhdysvalloille vaihtokauppoja. Hän ehdotti tiistaina, että Ukraina toimittaisi Yhdysvalloille itse kehittämiään tehokkaita droonintorjuntajärjestelmiä Iranin drooni-iskuja vastaan ja Ukraina saisi vastineeksi Yhdysvaltojen PAC-3 -ilmatorjuntaohjuksia.

Yhdysvallat näytti tarttuneen tarjoukseen, sillä torstaina Zelenskyi sanoi Yhdysvaltojen pyytäneen Ukrainalta apua Iranin drooni-iskujen torjumisessa. Trump ei tätä vahvistanut, vaan sanoi BBC:n mukaan ottavansa apua vastaan miltä tahansa maalta.

Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltojen rauhanneuvottelut ovat toistaiseksi jäissä Yhdysvaltojen huomion keskittyessä sotimiseen Lähi-idässä.

Yhdysvallat on käyttänyt ainakin joitain samoja diplomaatteja sekä Ukraina-neuvotteluissa että viime kuussa Iranin kanssa käydyissä ydinohjelmaneuvotteluissa.

Ukraina-neuvotteluja oli määrä jatkaa tällä viikolla Arabiemiraattien Abu Dhabissa, mutta niitä jouduttiin lykkäämään Iranin iskettyä Arabiemiraatteihin ja lähialueille. Vielä perjantaina etsinnässä oli turvallisempi tapaamispaikka. Zelenskyi on väläyttänyt paikaksi Sveitsiä ja Iranin naapuria Turkkia, joka yrittää pysyä etäällä sodasta.

Sen verran tällä viikolla kuitenkin edistyttiin, että Ukraina ja Venäjä toteuttivat viime neuvottelukierroksella sovitun vankienvaihdon. Molemmat osapuolet vapauttivat satoja sotavankeja torstain ja perjantain aikana.

Käihkön mukaan on kuitenkin olemassa riski, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump yrittää lopettaa sodan Ukrainassa nopeasti eli Venäjän ehdoilla. Jos sota Lähi-idässä laajenee ja pitkittyy, Trump voi haluta ”pikavoittoa” Ukrainassa, Käihkö sanoo.

– Silloin helpoin tapa päättää Ukrainan sota olisi edelleen painostaa Ukrainaa tekemään myönnytyksiä Venäjälle, hän sanoo.

Tästä saatiinkin viitteitä tällä viikolla, kun Trump kuvaili Politico-lehden haastattelussa Zelenskyiä esteeksi rauhansopimukselle.

Trump lisäsi, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on jo valmis tekemään diilin ja että alakynnessä olevan Ukrainan pitäisi taipua Venäjän ehtoihin.

– Zelenskyin on pantava asiaan vauhtia ja saatava aikaiseksi sopimus, Trump sanoi.