Lasten päivystys kerää kiitosta Keski-Pohjanmaalla – "Perheiden ei tarvitse enää jonottaa yhteispäivystyksessä, siellä kun on monenlaista kulkijaa"
Maanantai-iltapäivä on rauhallinen Keski-Pohjanmaan keskussairaalan lasten ja nuorten päivystyksessä. Aulassa odottaa vain äiti pienen vauvansa kanssa.
Ylilääkäri ja hankepäällikkö Andreas Blanco Sequeiros ottaa vieraat vastaan ja heiluttaa kädessään paperinivaskaa.
– Hoidan tämän potilasasian tässä välissä, Blanco Sequeiros huikkaa.
Täällä Kokkolassa on tehty viime syksystä asti uraauurtavaa työtä lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä.
Saman toiminnan alle on koottu alle 16-vuotiaiden päivystys ja erikoissairaanhoito. Tiloista löytyy niin sosiaali- ja mielenterveyspalvelut kuin neuvolakin.
Päivystykseen pääsee ilman lähetettä kotikunnasta riippumatta.
Lapsiin erikoistunut sairaanhoitaja tekee hoidontarpeen arvioinnin ja ohjaa eteenpäin lastenlääkärille. Tavoitteena on, että lapset saavat hoitoa oikeaan aikaan, tarvittaessa nopeastikin.
– Kyse on isosta kulttuurisesta muutoksesta. Aloimme miettiä, miten asiat voitaisiin tehdä samoilla resursseilla lapsi- ja perhelähtöisemmin, Blanco Sequeiros kertoo.
Perholaiselle Jenni Vikman-Lampiselle sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tuttuja.
Perheen kuopuksella, 2-vuotiaalla Eetulla, on geenimutaatio. Lääkärissä on käyty tiuhaan milloin minkäkin vaivan kanssa. Tällä kertaa Eetun hengitys muuttui vaivalloiseksi.
– Oma päivystys on tosi hyvä juttu. Perheiden ei tarvitse enää jonottaa yhteispäivystyksessä. Siellä kun on monenlaista kulkijaa. Tuttavapiirissäkin tästä on kuulunut vain positiivista palautetta, Vikman-Lampinen kiittelee.
Nytkin asiat hoituivat sutjakkaasti.
– Jäämme ainakin yöksi tarkkailuun.
Perheet ovat olleet voittajia. Yhdeksän kymmenestä palautteesta on ollut erittäin myönteistä.
Käyttäjät ovat kehuneet muun muassa lyhyitä odotusaikoja, palveluiden asiantuntemusta sekä selkeyttä ja helppoutta.
Osastonhoitaja Anna-Leena Hohenthal huomauttaa, että samalla myös yhteispäivystys on rauhoittunut, kun lapset ja nuoret ovat siirtyneet omaan päivystykseen. Jonot ovat pienentyneet joka paikassa.
– Voidaan sanoa, että tämä on ollut sellainen win win -tilanne.
Ylilääkäri nyökyttelee vieressä.
– Viesti on ollut kaikkialta lähinnä sellaista, että miksei tätä ole tehty jo aikaisemmin, Blanco Sequeiros sanoo.
Myös perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kävi viime vuoden puolella tutustumassa malliin. Saarikko oli näkemästään erittäin vaikuttunut.
– Perusidea siitä, että palvelu on auki ympäri vuorokauden ja kaikkina päivinä, luo sellaisen turvallisuuden tunteen, mikä valitettavan monelta suomalaiselta perheeltä puuttuu. Että voi luottaa saavansa apua lapselleen, kun sitä tarvitsee, Saarikko pohtii.
Ministerin mukaan palvelu voi parhaillaan vahvistaa ihmisten luottamusta julkisiin palveluihin. Samalla lapsille otettujen vakuutusten määrä voisi kääntyä laskuun. Nykyisin lapsia vakuutetaan yhä enenevissä määrin.
Samoilla linjoilla on myös ylilääkäri.
– Päivystys on varmasti houkutellut nyt myös sellaisia perheitä, jotka aiemmin kävivät yksityislääkäreillä. Saavutettavuus on nyt parantunut niin paljon, Blanco Sequeiros tuumaa.
Kävijämäärät ovat jopa hieman yllättäneet. Päivystyksessä on käynyt perheitä laajalta alueelta aina Pietarsaarta ja Kalajokilaaksoa myöten.
Etenkin puheluita on tullut paljon ennakoitua enemmän. Lasten ja nuorten terveysneuvonnalle on ilmeinen tarve.
– Aiemmin perheet ovat soittaneet ilmeisesti kuka neuvolaan, kuka päivystykseen tai suoraan osastolle. Nyt on vain yksi numero, johon soittaa, Blanco Sequeiros selventää.
Lasten ja nuorten päivystykselle saatiin hallituksen lapsi- ja perhepalveluiden muutoshankkeen (LAPE) kautta kolmen kuukauden pilottiraha. Keski-Pohjanmaan kuntayhtymä Soite päätti tammikuussa jatkaa kokeilua puolella vuodella, koska tulokset olivat niin rohkaisevia.
Ylilääkäri uskoo toiminnan vakiintuvan. Blanco Sequeiroksen mukaan lasten ja nuorten päivystys on osoittautunut varsin kustannustehokkaaksi.
– Esimerkiksi erikoissairaanhoidon määrä on vähentynyt, koska lapset ja nuoret saavat apua oikeaan aikaan, usein hieman aikaisempaa aiemmin.
Useissa keskussairaaloissa on yhteispäivystyksessä lapsille oma linjansa, mutta laajaa lasten ja nuorten päivystystä on aiemmin järjestetty vain Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) alueella.
Blanco Sequeiroksen mielestä malli sopisi kaikkiin Suomen maakuntiin.
Saarikko kiteyttää, että Soitessa on käytännössä toteutettu yhden luukun palvelumalli lapsiperheille.
– Se on suunta, jota hallituksen kärkihankkeessa tavoitellaan. Huoli oman lapsen terveydestä voi olla musertava ja niissä kohdin on arvokasta, että saa lapsilähtöistä palvelua, omalla erilliskaistalla, ministeri päättää.
Juttu on julkaistu alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 9.3.2018. Lehden voit tilata täältä .