Lapsivaikutusten huomiointi ottaa ensiaskeleensa ensi vuoden budjetissa – Saarikko: "Lapsille pitää riittää osansa"
Lapsibudjetointi ottaa ensiaskeleensa, kun syksyllä eduskuntaan menevään talousarvioesitykseen sisältyy arvio budjetin vaikutuksesta lapsiin ja nuoriin.
– Tiedämme jatkossa, miten paljon lapsiin ja nuoriin kohdennetaan julkisia panoksia, miten ne jakautuvat julkisen hallinnon eri tasoilla ja mitä niillä kokonaisuutena saadaan aikaan, valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoo.
Kansalliseen lapsistrategiaan liittyen valtioneuvoston kanslia asetti työryhmän selvittämään, miten lapsibudjetointia ja siihen liittyvää osaamista tulisi kehittää yli hallituskausien.
Työryhmä luovutti raporttinsa torstaina Saarikolle ja esitti, että lapsibudjetointia pilotoidaan vuoden 2022 budjetissa ja vakiinnutetaan sen jälkeen talousarvioesitysten osaksi.
Työryhmän mukaan lapsivaikutuksia tulee arvioida hallituskausittain. Kuntien ja hyvinvointialueiden tulisi myös tehdä omaa lapsibudjetointiaan sote-uudistuksen tultua voimaan.
Saarikon mukaan lapsibudjetoinnin täysipainoiseen toimeenpanoon sisältyykin se, että eri hallitukset asettavat keskeiset tavoitteensa lasten hyvinvoinnille.
Talousarvion päätöksentekoprosessissa ja budjettiesityksessä tulee Saarikon mukaan arvioida jo ennakoivasti sitä, miten esitetyt määrärahat ja toimet edistävät näitä tavoitteita.
Lopuksi tulee tehdä myös jälkijäteinen arviointi siitä, toteutuivatko tavoitteet kuten suunniteltiin, valtiovarainministeri kertoo.
– Lapsibudjetointi on tienraivaaja monelle tärkeälle muutokselle. Se edistää lasten osallisuutta ja vahvistaa tiedolla johtamista. Vähiä yhteisiä euroja pitäisi käyttää ikääntyvässä Suomessa entistä viisaammin. Lapsille pitää riittää osansa.
Saarikko toteaa, että Suomesta ei taida löytyä sellaista päättäjää, joka ei haluaisi parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia.
– Mutta tieto siitä, mihin ne eurot todella kohdentuvat ja ovatko ne vaikuttavia, siinä meillä on vielä paljon tekemistä.
Raportin luovutustilaisuuteen osallistunut tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) huomautti, että lapsibudjetoinnin voidaan sanoa perustuvan YK:n lapsen oikeuksien komitean ohjeistukseen. Siinä on todettu, että lasten oikeudet tulee ottaa huomioon talousarvioprosesseissa.
Suomessa on maailman kärkeä lasten oikeuksien toteutumisessa, mutta lapsibudjetointi ei ole tätä ennen lyönyt läpi, Kurvinen sanoo.
– On arvokasta ja sanoisin jopa uraauurtavaa, että valtion vuoden 2022 talousarvioon ollaan nyt sisällyttämässä ensimmäistä kertaa lapsibudjetointia koskeva yhteenvetotarkastelu.
Kurvinenkin tukee työryhmän ehdotusta siitä, että lapsivaikutusten arviointi suoritetaan hallituskausittain.
– Lapsibudjetointi on konkreettinen ja käytännöllinen tapa edistää tietoisuutta lasten ja perheiden tarpeiden mukaisten palveluiden turvaamisesta muuttuvassa tulevaisuudessa.
Kurvinen toteaa, että tulevaisuudessa myös kunnille ja tuleville hyvinvointialueille muodostuu useita rajapintoja lapsia ja perheitä koskien.
– Niitä muodostuu niin sosiaali- ja terveydenhuoltoon, sivistykseen kuin hyvinvoinnin edistämiseen, esimerkiksi kulttuuriin ja liikuntaan. Osassa kunnista onkin jo osaamista lapsibudjetoinnista.