Lapselle voi valita jälkikäteen uusia kummeja

Vuodesta 2006 alkaen Suomessa on voinut antaa alle 18-vuotiaalle lapselle korkeintaan kaksi uutta kummia, jos aiemmat ovat syystä tai toisesta osoittautuneet pettymyksiksi. Tällainen kummiin pettyminen ja myös sen näkyvä osoittaminen nimeämällä uusia kummeja on nykykulttuurissa tullut tavallaan luvalliseksi, toteaa Kirkon tutkimus- ja koulutusyksikön kouluttaja ja pappi Henri Järvinen. Vanhoja kummeja ei silti ole mahdollista poistaa kirkon rekisteristä jälkikäteen.

– Ei tämä uusien kummien valitseminen vieläkään mikään iso ilmiö ole, mutta kyllä tätä tapahtuu. Luulen, että moni ei vielä edes tiedä tästä mahdollisuudesta, Järvinen sanoo.

Entistä harvemmat lapset kastetaan tänä päivänä evankelis-luterilaisen kirkon jäseniksi, mutta muillekin lapsille saatetaan silti valita epäviralliset kummit. Järvisen mielestä tämä osoittaa hyvin, miten tärkeäksi asiaksi suomalaiset kokevat kummiuden.

Järvisen mukaan merkittävä osa nykykummeista kokee tehtävän hengellisenä, eli he saattavat esimerkiksi rukoilla kummilapsensa puolesta.

– Tämä on mielestäni kiinnostava asia tässä maallistuvassa yhteiskunnassamme. Ja vaikka ihmiset eivät olisi muuten aktiivisesti mukana kirkon toiminnassa, kummiuden arvostus silti lisääntyy, Järvinen sanoo.

Pastori Esko M. Laine Malmin seurakunnasta huomauttaa, että vanhemmilla on nykyään aiempaa enemmän vaikeuksia löytää kirkon kriteerit täyttäviä kummeja lapsilleen. Tästä syystä kirkkolakiin tuli toissa vuonna voimaan muutos, jonka mukaan lapselle voi halutessaan valita vain yhden kirkkoon kuuluvan, konfirmoidun kummin.

Aiemmin yhteen kummiin vaadittiin kirkkoherran lupa, mutta enää ei tarvitse tehdä edes anomusta.

– Nyt on pohdittu, pitäisikö kummeilta poistaa koko rippikouluvaatimus. Kirkko yrittää sovittautua uudenlaiseen kummiuteen. Mitä kauemmas ajaudumme kummiuden alkuperäisestä, hengellisestä tehtävästä, sitä enemmän tarvitaan joustavuutta, pohtii Laine.