Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
Haku
Reportaasi
Noin 1,1 miljoonan asukkaan Tbilisillä on kaukasialainen sielu ja eurooppalainen sydän. (Kuva: Pekka Pohjolainen)

Lännen lumoama Georgia haluaa kiihkeästi EU:n ja Naton jäseneksi – mutta tiellä seisoo Venäjä

Georgian ja Venäjän välit menivät lopullisesti poikki vuonna 2008, eikä ratkaisua ole näkyvissä
Pekka Pohjolainen 5.3.2017 5:42, muokattu 6.3.2017 8:44
a– a+
Reportaasi

Vaikka Euroopan unioni on rämpinyt jo vuosia varjoisia kujia, kaikkialla sinikeltainen tähtilippu ei ole menettänyt hohtoaan.

Vajaan viiden miljoonan asukkaan eteläkaukasialainen Georgia uskoo unioniin yhä vahvemmin kuin monikaan EU-maa enää itse.

”Tervetuloa Georgiaan, EU:n kumppanimaahan”, tervehtii kyltti tulijaa jo Tbilisin lentoaseman saapumishallissa.

Pääkaupunki Tbilisissä EU:n liput liehuvat kaikkialla maan oman lipun rinnalla valtion virastojen saloissa – vaikkei Georgialla ole unioniin vielä niin sanottua assosiaatiosopimusta vahvempaa sidettä.

Virallisesti kyseessä ei taida olla EU:n, vaan Euroopan neuvoston aivan samanlainen lippu. Poliittinen viesti on silti selvä: Georgia on Eurooppaa.

Kulttuurimaantieteellisesti asiasta voi olla tosin montaakin mieltä.

Euroopan yhtenä rajana pidetty Kaukasusvuoristo on osin Georgian alueella, mutta Aasiaksi enimmäkseen luettu Turkki sijaitsee Georgiasta länteen.

Tuhannen ja yhden yön tarinoiden Bagdadkin on lännempänä kuin Tbilisi.

Liittäminen Neuvostoliittoon 1921 erotti ikivanhan kuningaskunnan läntisestä maailmasta vuosikymmeniksi.

Neuvostoliiton romahduksen ja maan itsenäistymisen jälkeen integraation suunta on ollut sitäkin selvempi – kohti länttä.

Natolla ja EU:lla on Tbilisin keskustassa yhteinen tiedotuskeskus. (Kuva: Pekka Pohjolainen)

Georgialaisuutta on joskus luonnehdittu olotilaksi, jossa idässä tuntee olevansa lännestä ja lännessä idästä. Maan Eurooppa- ja atlanttisen integraation ministeri David Bakradze ei kuitenkaan tällaisista oireista kärsi.

– Olemme aina olleet eurooppalainen maa ja yksi menestyksekkäimpiä EU:n itäisen yhteistyön maita. Olemme ylpeitä siitä, Bakradze sanoo.

Bakradzen mukaan Georgia näkee tulevaisuutensa EU:n ja Naton jäsenenä. Naton jäsenyyttä maa on yrittänyt pohjustaa muun muassa lähettämällä tuhatmäärin sotilaita Naton operaatioihin eri puolille maailmaa.

Hiljattain Georgian Yhdysvaltojen-suurlähettilääksi nimitetty ministeri muistuttaa, että EU:n ja Naton jäsenyyden kannatus on maassa 60–70 prosentin välillä.

Bakradze myöntää, että EU:lla on nyt isoja haasteita. Hän muistuttaa kuitenkin siitä, että EU kykenee ratkomaan omia ongelmiaan ja on onnistunut myös pääsemään ulos kriiseistä.

Bakradze kehuu vuolaasti myös maansa lehdistönvapautta, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiokehitystä.

– Olemme edistyneet merkittävästi näissä asioissa, hän vakuuttaa.

Hieman toisenlaisiakin käsityksiä asiasta on. Muun muassa suosittu televisiokanava Rustavi-2 on käynyt oikeudessa pitkää kamppailua olemassaolostaan ja esittänyt kovia syytöksiä poliittisesta painostuksesta toimittajiaan kohtaan.

Luja usko länteen kumpuaa Georgiassa paljolti yhä entisille neuvostotasavalloille ominaisesta harhasta, jonka mukaan länsimaissa eletään yltäkylläisissä hyvinvointivaltioissa.

Kuvioon kuuluu, että EU:n uskotaan ratkaisevan kaikki maan ongelmat. Siinä uskossa vähemmälle huomiolle jää, että länsimaiden elintaso perustuu korkeaan verotukseen ja yksilön vastuuseen.

Joulun alla kaksi vuotta sitten Euroopan parlamentti ratifioi EU:n ja Georgian välisen assosiaatiosopimuksen. Sopimuksella tiivistetään EU:n ja Georgian poliittista yhteistyötä ja taloudellista integraatiota, mutta jäsenyyteen jää vielä matkaa.

EU-parlamentti näki, että maalla on vielä tehtävää demokraattisten instituutioidensa vahvistamisessa, mutta myös halua mieluummin ratkaista ongelmia kuin vältellä niitä. Georgiaa kannustettiin lähentymään unionia ja hakemaan jäsenyyttä, jos ehdot täyttyvät.

Innostus Georgian jäsenyyttä kohtaan ei taida olla EU:ssa ja Natossa yhtä suurta kuin toisinpäin, vaikka demokratian, vakauden ja ihmisoikeuksien viennillä Kaukasiaan on oma arvonsa.

Taloudellisesti köyhä maatalousvaltio olisi kuitenkin jälleen yksi taakka muiden joukossa. Kahden jäätyneen konfliktin saaminen kaupantekijäisinä ei houkuta sen enempää.

Jos arvostelee Natoa, joutuu epähenkilöksi.

Professori Jago Kachkachishvili

Suhtautumisessa Naton tai EU:n jäsenyyteen vallitsee Georgiassa puolueiden kesken syvä konsensus, kertoo Tbilisin valtionyliopiston sosiologian professori Jago Kachkachishvili.

– Nato on koskematon. Jos arvostelee Natoa, joutuu epähenkilöksi. Kaikki uskottavuus on mennyttä, hän sanoo. Sama pätee hänen mukaansa myös EU:n jäsenyyteen.

Kachkachisvilin mukaan georgialaiset ”rakastavat” Natoa, vaikka jäsenyys voi olla realismia vasta joskus tuonnempana, ehkä 15–20 vuoden päästä.

Georgialla ja Venäjällä ei ole ollut diplomaattisuhteita vuoden 2008 sodan jälkeen. Venäjän poliittis-sotilaallinen kiinnostus Georgiaa kohtaan ei liity Kachkachishvilin mielestä pelkästään suurvalta-aseman palauttamiseen, vaan myös maiden yhteiseen menneisyyteen.

– Venäläiset rakastavat georgialaista viiniä, ruokaa ja vieraanvaraisuutta, hän napauttaa sarkastisesti.

Vaikka nykyinen Kreml on Georgialle kauhistus, tavalliseen kansalaisten väliseen kanssakäymiseen vihanpito ei Kackachishvilin mukaan ulotu.

Venäläisvastaisuutta ei esiinny ja venäjää käytetään luontevasti Kaukasian yhteisenä kielenä, jonka avulla seudun lukuiset kansat ymmärtävät toisiaan.

– Minkäänlaisia väkivaltaisuuksia venäläisväestöä kohtaan ei ole ollut, ei edes sodan vuonna 2008. Se on hyvin mielenkiintoista ja olen ylpeä siitä, Kachkachishvili sanoo.

Georgian venäläisvähemmistö on tosin pieni, vain 1,5 prosenttia väestöstä.

Tbilisissä kontrasti vanhan ja uuden välillä on usein jyrkkä. Kristillinen symboliikka on vahvasti läsnä. (Kuva: Pekka Pohjolainen)

Nykyinen Georgia on pitkälti vuonna 2003 valtaan nousseen Mihail Saakashvilin luomus.

Länsimielinen Amerikassa koulutettu juristi käynnisti laajan demokratisointiohjelman, samalla yhteiskuntaa kunnianhimoisesti modernisoiden.

Saakashvilin kaudella Georgian talous nousi kohisten. Poliisivoimissa tehtiin iso puhdistus, jonka seurauksena maan pääkaupunginkin kaduilla on turvallista kulkea – jos venäläistä holtittomuutta ja kaukasialaista temperamenttia yhdistävä liikenne jätetään huomiotta.

Sokea luotto Yhdysvaltoihin taisi kuitenkin koitua länsimielisen uudistajan kohtaloksi.

Saakashvili oli ilmeisesti niin vakuuttunut Yhdysvaltojen tuesta, että laski väärin ja lankesi Venäjän provokaatioon Etelä-Ossetiassa elokuussa 2008. Seurauksena oli sota, jossa Georgia menetti separatistialueensa Abhasian ja Etelä-Ossetian Venäjän haltuun, ehkä lopullisesti.

Saakashvilin päämäärä oli saada Georgia Naton jäseneksi. Kun vuonna 2008 Naton huippukokouksessa Bukarestissa ei hyväksytty sen kummemmin Ukrainaa kuin Georgiaakaan jäsenehdokkaiksi, pettymys oli suuri.

Saakashvili hävisi vaalit vuonna 2012 ja jätti Georgian. Sen jälkeen hän sai Ukrainan kansalaisuuden ja toimi kuvernöörinä Odessan alueella.

Georgia on lähihistorialtaan entisistä neuvostotasavalloista väkivaltaisimpia. Kun maa itsenäistyi 1991, se suistui etnisten konfliktien kurimukseen. Abhasia ja Etelä-Ossetia julistautuivat itsenäisiksi.

Abhaasit olivat tottuneet pitämään Venäjää suojana Tbilisin hallinnon georgialaistamispolitiikkaa vastaan ja pitivät georgialaisia uhkana kansalliselle identiteetilleen.

Georgialle sekä abhaasit että osseetit olivat epäilyttävää viidennen kolonnan porukkaa, jota kohdeltiin tylysti.

Osseeteilla ja abhaaseilla ei ollut haluja liittyä yksikieliseen georgialaiseen kansallisvaltioon. Seuraamuksena puhkesi sisällissotia, joiden seurauksena kapina-alueet jäivät käytännössä Venäjän alusmaiksi.

Venäjä jakoi kapina-alueiden väestölle venäläisiä passeja ja hivutti Georgian tapahtuneiden tosiasioiden eteen. Elokuussa 2008 tilanne kärjistyi väkivaltaisuuksiksi Etelä-Ossetiassa, ja Saakashvili lähetti panssarivaunuja Etelä-Ossetian pääkaupunkiin Tskhinvaliin.

Venäjä reagoi välittömästi. Sodan syttyminen tuli georgialaisille täytenä yllätyksenä ja järkytys oli suuri. Venäläisjoukot karkottivat parissa päivässä georgialaiset sekä Etelä-Ossetiasta että Abhasiasta. Sota oli ohi viikossa.

Sota yllätti myös Suomen, joka toimi tuolloin Etyjin puheenjohtajamaana. Etyjin ja ulkoministeri Alexander Stubbin (kok.) poliittiset rahkeet eivät oikein riittäneet tilanteen laukaisemiseen.

Venäjän politiikan dramaattisen ja pysyvän muutoksen Stubb osasi kuitenkin lukea jo tuolloin oikein, vaikka saikin kovaa arvostelua synkästä 080808-puheestaan.

Georgian sisäministeriön poliisijoukot vahtivat jäätyneen konfliktin rajaa. Etelä-Ossetian varuskunnissa on 3000-4500 venäläissotilasta. (Kuva: Pekka Pohjolainen)

Ditsin kylässä Etelä-Ossetian rajalla puhaltaa hyinen vuoristotuuli, kuin muistutuksena saapumisesta jäätyneestä konfliktin alueelle.

Niittymaisemaa halkoo venäläisten pystyttämä teräsaita vihreine varoitustauluineen. Muutaman sadan metrin päässä kohoaa vartiotorni, josta venäläissotilaat tarkkailevat maastoa.

Ilmapiiriä on kiristänyt se, että Venäjä on hivuttanut rajakylttejään Georgian puolelle ja puolentoista kilometrin pätkä Bakusta Mustanmeren rannikolle Supsaan kulkevaa öljyputkea on nyt Etelä-Ossetian puolella.

Georgialaiset eivät tosin puhu virallisesti rajasta, koska he pitävät Venäjän hallinnoimaa Etelä-Ossetiaa yhä omanaan.

Separatistialueet ovat tunnustaneet Venäjän lisäksi vain sen vanhat myötäilijät Nicaragua ja Venezuela sekä piskuinen Tyynenmeren saarivaltio Nauru.

Monen alueen asukkaan elämänpiiri on rikkoutunut sodan ja sen seuraamuksien myötä. Siitä kertoo teräsaidan viereen tiilistä ladottu pieni muistomerkki, muistona rajan taakse jääneestä kirkosta.

Rajalle johtavalle tielle näkyy Etelä-Ossetian pääkaupunki Tskhinvali, josta vuoden 2008 sota alkoi. Kaupunki kärsi sodassa vaurioita, mutta on muuten yhä ankeassa neuvostoaikaisessa asussaan.

Epävirallisella rajanylityspaikalla Tskhinvalin eteläpuolella on hiljaista. Tien päässä toisella puolella liehuvat salossa Etelä-Ossetian ja kiista-alueen nykyisen isännän Venäjän liput. Yli pääsevät vain sairaankuljetukset.

Etelä-Ossetian hallinnollinen rajalinja on varustettu kiistanalaisin varoitustauluin. Georgian mukaan tauluja on siirretty sen puolelle. (Kuva: Pekka Pohjolainen)

Konfliktialueella hiljaiselo voi kuitenkin päättyä hetkessä. Viime toukokuussa Abhasian rajalla georgialainen 31-vuotias mies ammuttiin kuoliaaksi hänen jouduttuaan sanaharkkaan venäläisten rajajoukkojen kanssa.

Veriteko tapahtui Georgian puolella. Tapahtumien kulusta ei jäänyt epäselvyyttä, sillä kaikki tallentui valvontakameroihin.

Mustanmeren alueella ja Kaukasiassa on jo useampia jäätyneitä konflikteja, ja Venäjä on rakentamassa Ukrainassa jälleen yhtä lisää. Mutta voiko jäätynyt konflikti vielä jonakin päivänä sulaa?

Tällä tietoa Abhasian ja Etelä-Ossetian osalta ei ole aihetta erityiseen optimismiin. Georgialaisella rajaupseerilla on oma realistinen käsityksensä asiasta.

– Sitten kun Putin kukistuu ja Kremlin muurit sortuvat. Sitten tämä ratkeaa, hän ennustaa.

Aika näyttää, onko Georgian pääsyä läntisten arvoyhteisöjen suojiin odotettava siihen asti.

Reportaasi ilmestyi alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä 28.10. Lehden voi tilata täältä .

Georgia

  • Pinta-ala: 69 700 km2
  • Väkiluku: 4,9 miljoonaa
  • Bruttokansantuote per asukas: 9 600 $ (Suomi 41 100 $)
  • Työvoima: Maatalous 55,6 %, teollisuus 8,9 %, palvelut 35,5 %

Lue myös

Meren vai järven ranta? – Täällä ovat kalleimmat, täällä halvimmat kesämökit

Merenrantamökki on keskimäärin kalliimpi kuin järvenrantamökki. Kalleimmat rantamökit löytyvät Uudeltamaalta, Etuovi.com-sivusto kertoo tiedotteessaan. – Uudellamaalla...
5.7.2026 21:00

Ikääntyneen kannattaa kokata itse – terveyshyöty

Vähintään kerran viikossa ruokansa itse laittavat iäkkäät saattavat säästyä dementialta muita todennäköisemmin, japanilaistutkimus...
5.7.2026 20:15

Keskustalla on ollut hyvä herraonni – vähemmänkin muistellut nimet ovat jättäneet näkyvän jäljen

Keskusta täyttää tänä vuonna 120 vuotta. Juhlapuoluekokous pidettiin kuukausi sitten Tampereella, jossa järjestettiin...
5.7.2026 9:00

Aihetunnisteet

Georgia

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Epäpätevä ja ihmishengistä välittämätön ihmishirviö? – Brittikenraali Haig on ensimmäisen maailmansodan kyseenalaisimpia komentajia
Uutiset | 3.7.2026 22:40
Mitä mökillä pitää olla? – Saunan asemasta ykkössuosikkina kilpailee yksi mukavuus
Uutiset | 3.7.2026 21:00
Kumpi on haitallisempi keuhkoille, sikari vai piippu? – Duodecim: Havainnot vahvistavat näyttöä haitoista
Uutiset | 4.7.2026 21:15
EVA: Suurimmalle osalle suomalaisista työ on vain keino rahoittaa muuta elämää
Uutiset | 4.7.2026 6:01
Puolustusvoimat peruu suuren tilauksen Summa Defencen tytäryhtiöltä
Uutiset | 2.7.2026 18:40
Aiotko retkelle? – Metsähallitus velvoittaa sinut lataamaan kohta mobiilisovelluksen viidellä pysäköintipaikalla
Uutiset | 3.7.2026 21:45
Tuore teos pureutuu keskustan vaikeuksien juurisyihin – kuusi keskustalaista arvioi kirjan raatorehellisiä väitteitä
Uutiset | 4.7.2026 8:00
Etuovi: Täällä on suurimmat mökkimarkkinat
Uutiset | 2.7.2026 22:00
Mikä on vanhin elokuva, jonka päänäyttelijä on yhä elossa?
Uutiset | 27.6.2026 21:00
Sotahistoria | Kenraali päätti kostaa typerän virheensä omilleen tykistökeskityksellä – teloitutti sotasankarin pelkuruudesta
Uutiset | 19.5.2026 22:00
Historian ensimmäinen panssaritaistelu alkoi 110 vuotta sitten – järjetön teurastus opetti liittoutuneille lopulta, miten sota voitetaan
Uutiset | 29.6.2026 21:30
Tutkimus: Insuliinilla ja Alzheimerin taudilla yhteys
Uutiset | 23.6.2026 22:15
Epäpätevä ja ihmishengistä välittämätön ihmishirviö? – Brittikenraali Haig on ensimmäisen maailmansodan kyseenalaisimpia komentajia
Uutiset | 3.7.2026 22:40
Puolustusvoimat peruu suuren tilauksen Summa Defencen tytäryhtiöltä
Uutiset | 2.7.2026 18:40
Mikä on vanhin elokuva, jonka päänäyttelijä on yhä elossa?
Uutiset | 27.6.2026 21:00
Mitä mökillä pitää olla? – Saunan asemasta ykkössuosikkina kilpailee yksi mukavuus
Uutiset | 3.7.2026 21:00
Nämä olivat ensimmäisen maailmansodan tappavimmat taistelut – verisin päivä oli aivan omaa luokkaansa
Uutiset | 25.6.2026 22:00
Uusi alkoholilaki tulee voimaan ensi viikolla, Alkojen aukioloajat laajenevat
Uutiset | 26.6.2026 14:48
Etuovi: Täällä on suurimmat mökkimarkkinat
Uutiset | 2.7.2026 22:00
Näin moni nuori välttää maksukortin käyttöä
Uutiset | 30.6.2026 20:50
Suomessa on järvi, jossa elää kampeloita – tiedätkö missä?
Uutiset | 10.6.2026 21:23
Tutkimus: Insuliinilla ja Alzheimerin taudilla yhteys
Uutiset | 23.6.2026 22:15
Voimaharjoittelu ei riitä – Tutkimus paljasti, mitä ikääntyvän askel vaatii
Uutiset | 10.6.2026 22:02
Ennätys, joka jäi ikuiseksi – DDR-jätti sinkosi keihäänsä sadan metrin ja urheiluhistorian tuolle puolen
Uutiset | 9.6.2026 21:10
Luulitko, että Euroopan korkein vuori sijaitsee Alpeilla? – Näin ei ole
Uutiset | 5.6.2026 21:15
Pohjoismaiden korkein huippu ei sijaitse Pohjoismaissa – tiedätkö paikan?
Uutiset | 12.6.2026 22:00
Kuningaslohen lyhyt vierailu päättyi surkeasti – Tyynenmeren jättiläistä yritettiin istuttaa Suomeen suurin odotuksin
Uutiset | 20.6.2026 13:00
Mitä ihmettä? – Suomen järvien syvin kohta ei sittenkään ehkä tiedossa
Uutiset | 4.6.2026 21:45
Missä ihmeessä oli Estelle, kun muut kuninkaalliset juhlivat Ruotsissa?
Uutiset | 15.6.2026 21:28
Kun taivaalla jylisi kymmenen moottoria – Convair B-36 Peacemaker oli aikansa hurjin ydinpelote
Uutiset | 4.6.2026 21:22

Uusimmat

Meren vai järven ranta? – Täällä ovat kalleimmat, täällä halvimmat kesämökit
Uutiset | 5.7.2026 21:00
Ikääntyneen kannattaa kokata itse – terveyshyöty
Uutiset | 5.7.2026 20:15
Keskustalla on ollut hyvä herraonni – vähemmänkin muistellut nimet ovat jättäneet näkyvän jäljen
Uutiset | 5.7.2026 9:00
Vain tunneista kiinni – kuumana kesäpäivänä linnun uloste tai puun pihka voi pilata auton maalipinnan nopeasti
Uutiset | 4.7.2026 22:00
Kumpi on haitallisempi keuhkoille, sikari vai piippu? – Duodecim: Havainnot vahvistavat näyttöä haitoista
Uutiset | 4.7.2026 21:15
Tuore teos pureutuu keskustan vaikeuksien juurisyihin – kuusi keskustalaista arvioi kirjan raatorehellisiä väitteitä
Uutiset | 4.7.2026 8:00
EVA: Suurimmalle osalle suomalaisista työ on vain keino rahoittaa muuta elämää
Uutiset | 4.7.2026 6:01
Helteellä ja alkoholilla samankaltaisia vaikutuksia – lämpöhalvauksen riski voi kohota
Uutiset | 3.7.2026 23:00
Epäpätevä ja ihmishengistä välittämätön ihmishirviö? – Brittikenraali Haig on ensimmäisen maailmansodan kyseenalaisimpia komentajia
Uutiset | 3.7.2026 22:40
Korvaako vakuutus salaman iskiessä? – Näin vastaa vakuutusyhtiö
Uutiset | 3.7.2026 22:30
Näytä lisää

Toimitus suosittelee

Toimittajalta | Hallituksen tekohengitys maksaa miljardeja – olisiko jo aika ottaa poliittiset lelut ja natsat pois?
Uutiset | 24.6.2026 13:45
Liina Tiusanen teki asumisratkaisun, jota moni hämmästelee – ”Perheet ovat hirveän yksin”
Uutiset | 19.6.2026 8:31
Haltialan kotieläinpiha heräsi uuteen eloon, kun Lumijoen Lännentila laajeni Helsinkiin
Uutiset | 20.6.2026 8:00

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Meren vai järven ranta? – Täällä ovat kalleimmat, täällä halvimmat kesämökit
Uutiset | 5.7.2026 21:00
Ikääntyneen kannattaa kokata itse – terveyshyöty
Uutiset | 5.7.2026 20:15
Keskustalla on ollut hyvä herraonni – vähemmänkin muistellut nimet ovat jättäneet näkyvän jäljen
Uutiset | 5.7.2026 9:00
Historian ensimmäinen panssaritaistelu alkoi 110 vuotta sitten – järjetön teurastus opetti liittoutuneille lopulta, miten sota voitetaan
Uutiset | 29.6.2026 21:30
Tutkimus: Insuliinilla ja Alzheimerin taudilla yhteys
Uutiset | 23.6.2026 22:15
Epäpätevä ja ihmishengistä välittämätön ihmishirviö? – Brittikenraali Haig on ensimmäisen maailmansodan kyseenalaisimpia komentajia
Uutiset | 3.7.2026 22:40

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Lukijalta: Kuolema ja kuoleman jälkeisten asioiden soppa
Mielipide | 3.7.2026 11:59
Lukijalta: Hitaat viranomaisprosessit tulevat kalliiksi veronmaksajille
Mielipide | 3.7.2026 11:56
Lukijalta: Yrittäjyyden ymmärtäminen ja edistäminen keskustan vaalivaltiksi
Mielipide | 3.7.2026 11:51
Lukijalta: Lapsen etu ei saa jäädä päätöksenteossa sivuutetuksi
Mielipide | 3.7.2026 11:49

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Nuorkeskusta: Ihmisarvo ei ole mielipidekysymys
Uutiset | 23.6.2026 18:32
Keskustanaiset: Keskustan kannatuksen on noustava, jos puolue mielii hallitukseen
Uutiset | 23.6.2026 12:40
”Arvokas hautaaminen on yhteiskunnan tehtävä”, keskusta linjaa seurakuntavaaliohjelmassaan
Uutiset | 18.6.2026 13:46
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat

Toimitus

[email protected]
[email protected]

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Lataa uutissovellus Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Tietosuoja- ja rekisteriseloste


Seuraa Suomenmaata

✖

Kirjaudu sisään

Syötä tunnuksesi alla oleviin kentiin. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit rekisteröityä täällä.

Näköislehti vaatii voimassaolevan tilauksen. Tilaa Suomenmaa täällä.

Olen unohtanut salasanani
Rekisteriseloste