Lainsäädäntöneuvos omaisuudensuojasta: Luonnonsuojelulaki ei olisi johtanut suoriin vaikutuksiin
Mistä luonnonsuojelulain kiistanalaisissa pykälissä on kyse? Olisivatko maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK:n ja keskustan pelot omaisuudensuojan murenemisesta toteutuneet, ellei eduskunnan ympäristövaliokunta olisi poistanut pykäliä mietinnössään?
Tähän vastaa ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Pasi Kallio, joka on myös lakiluonnoksen valmistelija.
Olisiko metsänomistajien maata mennyt niin sanottuun harmaaseen suojeluun? Olisiko pykälillä ollut välillisiä vaikutuksia esimerkiksi metsätalouden harjoittamiseen ilman takeita korvauksista?
Tuohon on vaikea sanoa yksiselitteistä vastausta, mutta lähtökohta on se, että se pykälä mitä olimme sinne ehdottaneet, ei olisi johtanut suoriin vaikutuksiin.
Uhanalaiset luontotyypit ja niitä koskevat alueet eivät olisi olleet suoraan suojelussa, vaan se olisi ollut käytännössä informaatioluonteinen ohjeistus toimijoille, että täällä on tällaisia kohteita, ja niiden merkitys on hyvä ottaa huomioon, jos siellä jotain tehdään.
Mutta se ei olisi tulkintamme mukaan johtanut siihen, että se olisi aiheuttanut niiden kaikkien alueiden suojelun ja korvaustarpeen.
MTK pelkää, että metsäyhtiöt eivät olisi ostaneet puuta mailta, joilla on uhanalaiseksi luokiteltuja luontotyyppejä. Onko pelko aiheellinen?
Itse en pidä kovinkaan perusteltuna sitä pelkoa, mutta tietenkin on vaikea ennakolta sanoa, mihin se olisi käytännössä joskus tulevaisuudessa johtanut ja miten puunostajat toimivat. Siihen on todella vaikea ottaa minkäänlaista kantaa.
Mutta se (omaisuudensuojan heikkeneminen) ei ole ollut millään tavalla tarkoitus. Tarkoituksena oli kiinnittää huomiota tiettyihin luontoarvoihin, että ne voidaan sitten ottaa päätöksenteossa huomioon. Sen pidemmälle sen ei ollut tarkoitus missään vaiheessa mennä.
Tietenkin on vaikea ennakolta sanoa, mihin se olisi käytännössä joskus tulevaisuudessa johtanut ja miten puunostajat toimivat.
Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Pasi Kallio.
Olisiko jopa kaksi miljoonaa hehtaaria metsätalousaluetta ollut harmaan suojelun piirissä? Tällaisesta luvusta on puhuttu usein.
En tiedä mistä tämä luku tulee. Meillä ei ole sellaista lukua. Selvittelemme parhaillaan, mikä se mahdollinen pinta-ala näiden uhanalaisten luontotyyppien kohdalla olisi ollut.
Prosessi on kesken, ympäristövaliokunnan mietinnössä ehdotetaan kahden luonnonsuojelulain pykälän ja yhden vesilain pykälän poistamista.
Vesittyikö luonnonsuojelulaki sillä, että ympäristövaliokunta poisti laista nämä pykälät?
Ei millään tavalla. Laki on iso, 150 pykälää, siinä on paljon merkittäviä asioita. Poistetut pykälät vaikuttavat tietysti kokonaisuuteen, mutta ne eivät vesitä lakia, niin en millään tavalla ajattele.
Laissa on ehdotettu paljon muitakin hyviä säännöksiä.
Nykyisin uhanalaisia luontotyyppejä voidaan suojella viranomaisen rajauspäätöksellä, mutta poistetun pykälän perusteella niitä olisi pyritty suojelemaan valtioneuvoston asetuksella. MTK:ssa pelättiin tämän heikentävän maanomistajan oikeusturvaa.
Ympäristövaliokunnan mietinnössä laista poistetussa luonnonsuojelulain pykälässä 64 olisi säädetty, että uhanalaiseksi luontotyypiksi voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella sellainen luontotyyppi, jonka riski hävitä luonnosta on Suomen luontotyyppien kansallisen uhanalaisuuden arvioinnin mukaan vähintään korkea.
Toisessa poistetussa pykälässä 65 olisi puolestaan säädetty, että uhanalaisiksi määritellyt luontotyypit on otettava huomioon päätöksenteossa.