Lääkäreiden kielitaidosta kannellaan kaksikielisillä alueilla vain harvoin
Lääkäreiden puutteellisesta kielitaidosta kannellaan Suomen rannikkoseudun kaksikielisillä alueilla vain harvoin, kerrotaan kaksikielisiä kuntia käsittävistä aluehallintovirastoista.
Lounais-Suomen avin johtajan Pirkko Pakkalan mukaan kielitaidon puute on ollut yleensä vain sivujuonne hoidosta tai hoitotilanteesta tehdyssä kantelussa.
– Kanteluita, joissa pääasian ohella on ilmennyt puutteita kielitaidossa, on erittäin vähän, Pakkala kertoo.
Viesti on sama Länsi-Suomesta.
– Pelkästään kieliasioihin liittyvät kantelut ovat harvinaisia. Asiaan liittyy usein hoitoon liittyviä seikkoja, joiden osalta potilas varsinaisesti on viranomaiseen yhteydessä, kertoo lakimies Kristian Dahl Länsi- ja Sisä-Suomen avista.
Dahlin mukaan kieleen liittyneet kantelut eivät ole koskeneet ainoastaan ruotsia, vaan moitetta on tullut myös puutteista suomen kielen taidoissa.
Keskustelu ruotsinkielisistä palveluista on yltynyt tällä viikolla, kun eduskunta on ollut hautaamassa kaksikielisen Vaasan keskussairaalan laajan päivystyksen ulkopuolelle. Tämä on nostanut huolen, saako palveluita jatkossakin kattavasti myös ruotsiksi.
Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila vakuuttaa, että lääkärikunnassa on tulevaisuudessakin riittävästi ruotsin osaajia.
– Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on ruotsinkielinen linja, jonka sisäänotto on viisi prosenttia koko maan lääkäriopiskelijoista. Eli viisi prosenttia Suomessa koulutetuista lääkäreistä osaa erinomaisesti ruotsia. Ja kyllä niiltä 95 prosentiltakin edellytetään ruotsin osaamista, Halila sanoo.
Hänen mukaansa ruotsinkieliset lääkärit painottuvat ruotsinkielisille rannikkoseuduille väestön kielijakaumaa mukaillen.
Yksi kasvava ryhmä Suomen lääkärikunnassa ovat ulkomaalaistaustaiset lääkärit, joilta edellytetään vain toisen virallisen kielen hallintaa. Valtaosa lääkäreistä tulee Virosta ja Venäjältä, ja enemmistö heistä opettelee suomen.
Halila muistuttaa, että monipuolisesta kielitaidosta on etua.
– Kun katsoo vaikka Helsingin itäisiä kaupunginosia, siellä on alueita, joissa potilaat puhuvat enemmän venäjää kuin ruotsia.
Ruotsinkielisiä palveluita haastaa myös lääkärivaje, jota on paikoin jouduttu paikkaamaan kielitaidosta tinkien. Esimerkiksi Helsingissä kaupunginhallitus antoi marraskuussa luvan täyttää kaksi lääkärinvirkaa puutteellisin ruotsin taidoin.
Myös Vaasan sairaanhoitopiirin alueella on pulaa lääkäreistä. Halila arvioi, että yksi syy tähän on nimenomaan kielikysymys.
– Pienille paikkakunnille on vaikeaa saada lääkäreitä. Jos on vielä kielitaitovaatimus, niin sen vaikeampaa.
