Kysymyksiä ja vastauksia valtiovarainministeriölle: Miten suomalainen verottaja saa tietoja hallintarekisterin takana piilottelevasta sijoittajasta?
Hallintarekisterikiistaan löytyi tiistaina myös perussuomalaisia tyydyttävä ratkaisu.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ilmoitti olevansa valmis hyväksymään ratkaisun, jossa hallintarekisteröidyistä osakkeista saadun osingon maksaja toimittaa 50 prosentin suuruisen ennakonpidätyksen, jos saajasta tiedetään ainoastaan, että hän asuu Suomessa.
Minkäänlaisia korotuksia ei kuitenkaan tule hallintarekisteröidyistä osakkeista saaduista myyntivoitoista.
Millä tavoin varmistetaan Suomen verottajan tiedonsaanti henkilöistä, jotka saavat osinkoja hallintarekisteröidyistä osakkeista, valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Harri Joiniemi?
Se tapahtuu sillä tavalla, että osinkoa maksavan suomalaisen yhtiön on toimitettava ennakonpidätys, jos henkilö asuu Suomessa. Hallintarekisteriketjusta tulee tieto, kuinka paljon osakkeita Suomessa asuvalla henkilöllä on hallinnassa ja kuinka paljon osinkoa pitää maksaa. Jos suomalainen osingonsaaja ilmoittaa, että hän ei halua antaa tietoja eteenpäin, niin maatieto tulee kuitenkin, jolloin ennakkopidätys on 50 prosenttia.
Miten tieto tulee hallintarekisteriketjusta?
Sijoittajaa lähinnä oleva säilyttäjä ilmoittaa sopimuksensa mukaisesti kaikkien asiakkaittensa omistamien osinkoa jakavan yhtiön osakkeiden määrän sekä maksettavan osingon hallintarekisteriketjussa seuraavalle. Asiakkaat voivat olla yksittäisiä sijoittajia tai säilytyspalvelujen tarjoajia. Tämä säilyttäjä tai vastaava toimija koostaa vastaavasti omien asiakkaittensa tiedot ja lähettää ne eteenpäin, kunnes tiedot tulevat osinkoa jakavalle yhtiölle eli käytännössä useimmiten yhtiön asioita hoitavalle pankille. Yhtiö saa myös tarvittavat tiedot osingonsaajien henkilöllisyydestä. Tämä tapahtuu yleensä yksityisen palveluntuottajan käyttämän järjestelmän kautta, jotta ketjussa muut eivät saa asiakastietoja.
Miten tietoja vaihdetaan Suomen ja muiden maiden välillä?
Suomi on sitoutunut yhdessä noin 50 valtion ja lainkäyttöalueen kanssa aloittamaan automaattisen tietojenvaihdon. Tietojenvaihto alkaa 2017 koskien verovuotta 2016. Sopimuspuolet tulevat toimittamaan asiakkaittensa tilitietoja automaattisesti näiden asuinvaltioiden veroviranomaisille. Nämä tiedot sisältävät myös asiakkaan veronumeron hänen verotuksellisessa asuinvaltiossa, joten tieto voidaan yhdistää esimerkiksi suomalaiseen verovelvolliseen. Sopimuksen ansiosta Suomi saa automaattisesti tietoa siitä, mitä tuloja ja varoja Suomessa asuvilla henkilöillä on ulkomailla.
Perussuomalaiset vaativat aluksi, että tunnistamatta jääneiltä osingonsaajilta perittävän lähdeveron pitää olla 60 prosenttia. Julkisuudessa puhuttiin myös, että lähdeveron korotus voisi olla 30 prosenttia. Lähdeveron korotuksesta kuitenkin luovuttiin, ja korotus tuli ennakkopidätykseen. Miksi ennakkopidätys on parempi vaihtoehto?
Lähdevero ei koskisi ainoastaan suomalaisia, vaan myös ulkomaalaisia. Olisimme halvaannuttaneet ja haitanneet omaa systeemiämme valvonnalla, joka kohdistuisi hyvin vähän suomalaisiin. Ennakonpidätyksellä saisimme kohdistettua toimenpiteen oikein eli Suomessa asuviin osakkeenomistajiin. Jos pidätysprosentti on korkea, myös palautushakemuksia tulisi kauheasti. Kun palautushakemuksia tulisi paljon, prosessia olisi vaikea hallita ja palautuspetosriski kasvaisi.