Kyselytutkimus: Juniorivalmentajat huolissaan nuorten jaksamisesta ja mielen hyvinvoinnista – kotoa tulevat menestyspaineet yleinen ongelma
Urheiluvalmentajia mietityttävät juniorien jaksaminen, mielenterveys ja henkisen valmennuksen lisätarve. Tiedotteen mukaan yli 56 prosenttia Urheilu Mehiläisen yhteistyöseuroille suunnatun kyselyyn vastanneesta 71 juniorivalmentajasta kaipasi myös tukea henkiseen valmentamiseen.
Usein vapaaehtoispohjalta toimivat valmentajat ovat seuratyön avaintoimijoita, jotka liikuttavat suurta joukkoa lapsia ja nuoria. Tuen tarve on kasvanut, sillä kulttuuri on muuttumassa yhä enemmän teknisen suorituksen valmentamisesta ihmisten valmentamisen suuntaan.
Lajituntemuksen ja fyysisen harjoittelun lisäksi myös jaksaminen ja urheilun ”henkinen pelikenttä” on osattava huomioida valmennustyössä. Tehokkuutta ihannoiva kulttuuri, koulun ja urheilun yhdistäminen sekä usein myös kotoa asetetut menestymisen paineet näkyvät harjoituksissa.
37 prosenttia kyselyyn vastanneista juniorivalmentajista on huolissaan valmennettavien jaksamisesta ja mielen hyvinvoinnista.
– Nykyaika on hektinen, ja lapsilla ja nuorilla on haasteita jaksamisen kanssa. On luonnollista, että tämä heijastuu tavoitteelliseen urheiluun ja näkyy valmentajille pahoinvointina, toteaa Urheilu Mehiläisen urheilupsykologi ja psykoterapeutti Hannaleena Ronkainen tiedotteessa.
Harrastusta ei aina harrasteta sen itsensä takia, vaan siksi, että sillä saavutetaan jotain. Paineita tulee sekä ulkoa että sisältä.
– Vaativa kriittinen puhe ja ”pakko voittaa” -asenne vanhemmilta, valmentajilta ja myös nuorilta itseltään voi aiheuttaa kovia vaatimuksia. Tämä ruokkii ahdistusta ja unettomuutta, mikä puolestaan vaikeuttaa palautumista ja kiihdyttää negatiivista stressiä, kommentoi Urheilu Mehiläisen urheilupsykologi, ex-ammattijääkiekkoilija ja olympiavoittaja Tuomas Grönman.
Kännykän liian suuri rooli elämässä, koulun ja urheilun yhdistämisen hankaluus sekä kotoa asetetut ylisuuret menestymisen paineet ovat yleisiä juniorivalmentajien huolenaiheita.
Vajaa viidesosa kaikista vastaajista oli sitä mieltä, että valmennettavat ovat treeneissä usein väsyneitä eivätkä jaksa keskittyä.
Kyselyyn vastanneet valmentajat pitivät urheiluvalmennuksen henkistä- ja asennepuolta yhtä tärkeinä kuin teknisiä taitoja. Valmentajat kaipasivat lisätietoa erityisesti mielen hyvinvoinnin merkityksestä osana harjoittelua sekä tukea joukkueen ihmissuhteiden hoitoon, kuten kiusaamiseen puuttumiseen.
Tulokset ilahduttavat asiantuntijoita, koska ne osoittavat heidän mukaansa taas yhdeltä osalta, että suomalainen valmennuskulttuuri on muuttumassa entistä enemmän teknisen suorituksen valmentamisesta ihmisen valmentamiseksi.
– Juniorivalmentajan on kaikkein tärkeintä muistaa, että kyse on lapsista – ja kohdata ihminen ihmisenä. Valmennuksessa ei voi keskittyä pelkkien teknisten ja taktisten taitojen hiomiseen tai voittamiseen. Täytyy huomioida lasten ja nuorten psykologiset perustarpeet rakentamalla yhteenkuuluvuuden, pystyvyyden ja autonomian tunnetta, painottaa Tuomas Grönman.
Urheilu Mehiläisen analyysin mukaan vuorovaikutus, asenne ja itseluottamus ovat juniorivalmennuksen henkisen pelikentän ydinasioita.
– Parhaimmillaan valmentaja on turvallinen henkilö ja esimerkillinen aikuinen lapsen elämässä. Hän voi vahvistaa joukkueen vuorovaikutusta ja luoda itseluottamusta rakentavia kokemuksia lapsille ja nuorille. Hyvä valmentaja innostaa esimerkillään, ottaa lämmöllä vastaan, näkee jokaisen yksilönä, rakentaa tiimihenkeä ja asettaa tavoitteet oikealle tasolle, sanoo Hannaleena Ronkainen.
Kesä-heinäkuussa 2022 toteutettuun internetkyselyyn vastasi 71 Urheilu Mehiläisen yhteistyöseurojen, pääasiassa joukkuelajien, juniorivalmentajaa ympäri Suomen. Kolmella neljästä vastaajasta on vähintään kolmen vuoden kokemus valmentamisesta. 44 prosenttia vastaajista saa palkkaa valmentajan työstä.