Kysely: Tuki Ukrainan avustamiselle on laskenut yhdysvaltalaisten keskuudessa
Yhdysvalloissa kansan tuki Ukrainan aseavulle ja suoralle taloudelliselle auttamiselle on laskenut selvästi sodan alkuajoista, selviää uutistoimisto AP:n ja tutkimuskeskus NORCin kyselystä.
Kyselyyn vastanneista 48 prosenttia kertoo kannattavansa sitä, että Yhdysvallat toimittaa aseapua Ukrainalle. Aseellista tukea vastustaa sen sijaan 29 prosenttia, 22 prosenttia ei ollut puolesta eikä vastaan. Viime vuoden toukokuussa 60 prosenttia täysi-ikäisistä tuki Yhdysvalloissa aseiden lähettämistä Ukrainaan.
Suoraa taloudellista tukea puolestaan kannattaa 37 prosenttia ja vastustaa 38 prosenttia tuoreeseen kyselyyn vastanneista. Kumpaakaan mieltä ei ollut 23 prosenttia vastanneista.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on toistuvasti ilmaissut, että Yhdysvallat jatkaa Ukrainan tukemista niin kauan kuin Venäjän hyökkäyssodan torjumisessa menee.
Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainassa viime vuoden helmikuun 24. päivänä. Yksityisesti hallinnon virkamiehet ovat varoittaneet ukrainalaisvirkamiehiä sekä jakautuneen kongressin että Yhdysvaltain kansan kärsivällisyyden rajoista, kun sodalle ei näy olevan loppua tiedossa.
Kyselytutkimuksen mukaan 19 prosentilla vastaajista on merkittävästi luottoa Bidenin kykyyn käsitellä Ukrainan tilannetta. Jonkin verran luottoa Bidenin kykyihin on 37 prosentilla vastaajista, kun taas 43 prosentilta ei luottoa juuri löydy.
Näkemykset siitä, miten Biden on hoitanut sotaa jakautuvat pitkälti puoluelinjojen mukaisesti. Demokraattivastaajien keskuudessa 40 prosentilla on merkittävästi, 50 prosentilla jonkin verran ja 9 prosentilla ei juuri yhtään luottoa Bideniin. Republikaanien joukossa 76 prosenttia kertoo, ettei luottoa löydy juuri laisinkaan. Edellä mainitut osuudet eivät ole juuri muuttuneet sitten viime toukokuun.
Enemmistö yhdysvaltalaisista kannattaa edelleen talouspakotteiden asettamista Venäjälle. Osuus on kuitenkin laskenut viime toukokuulta, jolloin sitä kannatti 71 prosenttia. Tuoreessa kyselyssä pakotteita kannatti 63 prosenttia vastaajista.
Vastaajista 59 prosenttia on sitä mieltä, että Yhdysvaltain taloudelle aiheutuvien haittojen rajoittaminen on tärkeämpää kuin Venäjän vastaiset pakotteet, vaikka tämä tarkoittaisi sitä, että pakotteet ovat tehottomampia. Viime vuoden maaliskuussa tilanne oli jotakuinkin päinvastainen, sillä 55 prosenttia oli sitä mieltä, että on tärkeämpää järjestää Venäjän pakotteet tehokkaasti, vaikka tämä vahingoittaisi Yhdysvaltain taloutta.
YK sanoi keskiviikkona, että humanitaarisen avun tarjoamiseksi Ukrainalle ja miljoonille sodan vuoksi maasta paenneille tarvittaisiin 5,6 miljardin dollarin edestä varoja. YK:n arvion mukaan noin 21,8 miljoona ukrainalaista on humanitaarisen avun tarpeessa.
Sota aiheuttaa YK:n humanitaarisen avun johtajan Martin Griffithsin mukaan edelleen päivittäin ällistyttävän määrän kuolemaa ja tuhoa sekä pakottaa ihmisiä jättämään kotinsa.
– Meidän täytyy tehdä kaikkemme saavuttaaksemme vaikeimmin saavutettavat yhteisöt mukaan lukien ne, jotka ovat lähellä etulinjaa, Griffiths sanoi tiedotteessa.
Avun tarve on niin mittava, etteivät avustusjärjestöt kykene saavuttamaan kaikkia. YK:n mukaan pyydetty 5,6 miljardin dollarin tuki auttaisi saavuttamaan tänä vuonna kaikkein kovimmassa avuntarpeessa olevat 15,3 miljoonaa ihmistä.
Kokonaissummasta 1,7 miljardin osuus osoitettaisiin ympäri Itä-Eurooppaa olevien yli neljän miljoonan ukrainalaisen pakolaisen auttamiseksi.
Valtaosa summasta menisi Puolaan, jossa on yli 1,5 miljoonaa ukrainalaispakolaista, ja Moldovaan, joka on pääasiallinen läpikulkukeskus Ukrainasta pidemmälle Eurooppaan pyrkiville.
YK:n mukaan noin 86 prosenttia kaikista pakolaisista on naisia ja lapsia. YK:n pakolaisasioiden korkean edustajan Filippo Grandin mukaan Eurooppa on osoittanut kykenevänsä tarjoamaan kollektiivista apua pakolaisille.
Vastausta avuntarpeeseen tai pakolaisia isännöivien yhteisöjen vieraanvaraisuutta ei tule kuitenkaan ottaa hänen mukaansa itsestäänselvyytenä.
– Jatkuvaa kansainvälistä tukea ja solidaarisuutta tarvitaan, kunnes pakolaiset kykenevät palaamaan koteihinsa turvassa ja arvokkaasti, minkä on myös säilyttävä ensisijaisena tavoitteena, Grandi jatkoi.