Kuntaliitto epäilee hoitajamitoituksen noston onnistumista: "Mistä saamme rahat, ja jos rahat järjestyvät, mistä saamme hoitajat"
Kuntaliitto epäilee tehostettua palveluasumista sekä laitoshoitoa.koskevan hoitajamitoituksen noston onnistumista tuoreen lakiluonnoksen esittämällä tavalla.
– Lakisääteisen 0,7-mitoituksen myötä kunnat joutuisivat kohdistamaan henkilöstöresurssit tehostettuun palveluasumiseen. Kunnat ovat nyt kehittäneet vahvasti kotihoitoa ja muita avopalveluja, mikä hiipuisi uudistuksen myötä, arvioi Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Karhunen muistuttaa, että teknologian hyödyntämisen tehostetussa palveluasumisessa on edennyt hyvin hitaasti.
– Hoitajamitoituksen nousu voi hidastaa sitä entisestään, mikä taas saattaa johtaa siihen, että teknologian hyödyntämisen sijaan vanhuspalvelujen tuottaminen muuttuu yhä henkilöstövaltaisemmaksi.
Mitoituksen nouseminen ei takaa lisähoitajia, koska ikääntyneiden määrä kasvaa ja työmarkkinoille tulevien määrä pienenee.
– Kuntaliiton laskelmien mukaan vähimmäismitoituksen nosto edellyttää 5 000 uutta henkilöä. Sellaista määrää uutta henkilöstöä ei ole mahdollista saada suunnitellussa aikataulussa.
– Ehdotuksen tavoite on hyvä, mutta kaipaisimme tarkempia vastauksia mitoituksen tuomiin haasteisiin: Mistä saamme rahat. Ja jos rahat järjestyvät, mistä saamme hoitajat, Minna Karhunen kysyy.
– Jos hoitajien vähimmäismitoitus nousee, kustannukset tulee korvata kunnille täysimääräisesti valtionosuuksina. Olisi tärkeää, että Kuntaliitto pääsisi arvioimaan kustannusvaikutuksia, hän toivoo.
Epävarmaa on Kuntaliiton mielestä sekin, miten kustannukset katetaan, kun ikääntyneiden määrä jatkaa kasvuaan.
– Kunnat ovat myös jo tehneet pitkäaikaisia sopimuksia palvelutoimittajien kanssa ja nämä sopimukset eivät ota huomioon nyt esitettyä mitoitusta. Kuntaliitto olisi myös toivonut, että varsinainen työryhmä olisi ehtinyt käsitellä asiaa ennen ehdotuksen lausunnolle lähettämistä, tooimitusjohtaja Karhunen huomauttaa.