Kunnanjohtajuus muuttui parin vuoden askeleeksi työuralla
Mitä pienempi kunta, sen näkyvämpi on kunnanjohtajan rooli.
Toimistoonsa käpertyvä kamreeri ei enää riitä, vaan kunnanjohtajan on brändättävä ja markkinoitava työpaikkaansa. Näin arvioi Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja Heidi Rämö.
Kunnanjohtajan rooli on muuttunut tällä vuosituhannella. Samalla epäselvyydet poliitikkojen ja johtavan virkamiehen rooleista ovat lisänneet epäluottamusta.
Kunnanjohtajien erottamista käsitteleviä tilapäisiä valiokuntia on tällä vuosituhannella perustettu kiihtyvään tahtiin. Kuntaliiton selvityksen mukaan viisi kunnanjohtajaa erotettiin virasta vuosina 2005–2013 ja viisi irtisanoutui itse.
– Tämä vuosi on helpottanut. Kunnissa on löydetty keinoja keskustella ongelmista, Rämö sanoo.
Kunnanjohtajia on vaihtunut tiiviiseen tahtiin koko maassa. Alkuvuoden aikana on valittu jo 28 uutta kunnanjohtajaa, ja 11 kunnanjohtajaa on lähtenyt virasta. Kuntaliiton mukaan etenkin eläköityminen on ollut runsasta.
Pestin järkevä minimikesto riippuu kunnan koosta ja organisoitumisesta.
Heidi Rämö
Kunnanjohtajalta vaaditaan nykyään myös entistä enemmän ulospäin suuntautumista.
– Nykykunnanjohtajan profiilissa on tärkeää, että pystyy toimimaan yhteisössä ja sosiaalisessa mediassa. Kuntaa ja sen vahvuuksia on kyettävä markkinoimaan ja brändäämään, Rämö sanoo.
Hänen mielestään kolme vuotta ei pienessä kunnassa ole erityisen lyhyt aika kunnanjohtajalle.
Ammattikunnassa on nykyään samanlainen kulttuuri kuin muuallakin. Yhdessä työpaikassa viivytään joitakin vuosia ja katsellaan seuraavaa uraa edistävää paikkaa.
– Pestin järkevä minimikesto riippuu kunnan koosta ja organisoitumisesta.
Rämön mukaan kunnanjohtajan ja poliitikkojen välinen epäluottamus syntyy useimmiten huonosta keskusteluyhteydestä ja epärealistisen suurista odotuksista.
Myös valtuuston poliittisten ryhmien toiveet kunnanjohtajalle voivat poiketa toisistaan. Tällaisessa tilanteessa kunnanjohtajan on mahdoton pitää kaikkia tyytyväisinä.
Rämön mukaan kunnanjohtajien erottamista käsittelevien tilapäisten valiokuntien perustamiseen johtaneet kriisit ovat tänä vuonna vähentyneet viime vuoteen verrattuna.
– Tilapäisten valiokuntien työstä jää jälkeen virallisia, julkiseksi tulevia dokumentteja, joissa kunnanjohtajan yksityisyydensuoja voi olla koetuksella. Se ei ole oikein inhimillinen tapa toimia, Lempäälän kunnanjohtaja Rämö sanoo.
Johtajan pitää puhua vähän niin kuin suuremmalla suulla kuin kunnan koko antaisi olettaa.
Seppo Alatörmänen
Esimerkiksi Lapissa kuntien johtajat ovat vaihtuneet tiuhaan viime vuosina, ja tahti jatkuu lähivuosina eläköitymisten takia.
Yli 60-vuotiaita kunnanjohtajia työskentelee Rovaniemellä, Utsjoella, Ylitorniolla ja Ranualla, joten kunnanjohtajia vaihtuu tulevinakin vuosina.
Kun Enontekiön kunnanjohtaja ja sijaisensa irtisanoutuivat yhtä aikaa 2016, haluttiin kunnassa muutosta kunnan johtamiseen, kertoo Enontekiön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Seppo Alatörmänen (kesk.).
Kolmatta vuotta kunnanjohtajana työskentelevään Jari Rantapelkoseen on oltu Alatörmäsen mukaan valtuustossa tyytyväisiä.
Rantapelkosen kanssa on luotu selkeät roolitukset kuntaan. Suomen kolmanneksi laajimman, hieman yli tuhannen asukkaan kunnan johtamista määrittävät matkailu ja saamelaisuus.
– Johtajan pitää puhua vähän niin kuin suuremmalla suulla kuin kunnan koko antaisi olettaa, Alatörmänen sanoo.