Kun työnvälityksestä työtä ei saa – Asiantuntijalta synkkä arvio massatyöttömyyden seurauksista
Itkuisia puheluita, toivottomuutta. Työttömyyden ikävimmät puolet näkyvät Työttömien Keskusjärjestölle.
– Me olemme se taho, johon ihmiset soittavat silloin kun kokevat, etteivät saa muualta tukea tai viranomaisten kanssa asiointi pelottaa, järjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski kertoo.
Haapakosken mukaan on aiheellista kysyä, onko osatyökykyisille edes töitä tarjolla.
Hän tietää työnhakupakon ahdistavan myös monia täysin työkykyisiä ihmisiä. Se saattaa tuntua siltä, että pitäisi jättää oma ammatti-identiteetti ja hakea muita kuin oman alan töitä, vaikka niihin ei olisi riittävää pätevyyttä.
– Työttömät on velvoitettu hakemaan töitä neljä kertaa kuukaudessa. Tunnollisille ihmisille on murskaavaa, kun oman alan työpaikkoja ei ole.
Haapakoski esittää toimia, jotka helpottaisivat etenkin pitkäaikaistyöttömien tilannetta. Yksi on työttömyysturvan suojaosan palauttaminen.
Petteri Orpon (kok.) hallitus teki viime vuonna lakimuutoksen, jonka myötä työttömältä poistui 300 euron suuruinen suojaosa, jonka sai ansaita ilman, että se vaikutti työttömyysetuuteen.
Suojaosan poisto oli Haapakosken mukaan haitallinen, sillä se vei mahdollisuuden tehdä edes vähän matalapalkka-alan töitä.
– Se kannattaisi ensimmäisenä palauttaa, hän näkee.
Yrittämisestä on myös tehty työttömille lähes mahdotonta, Haapakoski kritisoi.
Aloitteleville yrittäjille suunnattua starttirahaa hän ei pidä riittävänä toimena. Haapakosken mukaan yritysideaa pitäisi voida kokeilla pienimuotoisesti ilman työttömyysturvan menetystä.
Palkkatuettu työ ei enää kerrytä ansiopäivärahaoikeuteen edellyttävää työssäoloehtoa. Haapakoski pitää tätä virheenä.
– Kunnat ovat lakanneet käyttämästä palkkatukea. Aikaisemmissa hallituksissa palkkatukea on saatettu rahoittaa lisää sen kuluessa, Haapakoski huomauttaa.
Hän itse kehittäisi palkkatukea ja myös oppisopimuskoulutusta houkuttelevaan suuntaan.
– Keppi ei näytä auttavan millään tavalla. Ei näy uusia työpaikkoja tai sitä, että uutta työtä luotaisiin.
Haapakoski huomauttaa, että ihmisen työllisyyteen ei vaikuta ainoastaan osaaminen, vaan myös terveys, työkyky ja asuinpaikka.
– Suomi on kuitenkin laajasti asuttu maa, eikä täällä varmaankaan päästä Tanskan tyyppisiin työllisyystilastoihin ilman vahvaa tukea sille, että joka paikassa voisi olla töitä.
Ei näy uusia työpaikkoja tai sitä, että uutta työtä luotaisiin.
Jukka Haapakoski Työttömien Keskusjärjestöstä
Haapakoski pitää työttömyystilannetta sen verran pahana, että sosiaaliturvan leikkaukset olisi syytä arvioida uudelleen sen varmistamiseksi, että perheet pärjäävät eivätkä joudu ruokajonoihin.
– Niissä on entistä enemmän porukkaa, hän huomauttaa.
Työttömyysturvan lapsikorotusten poistaminen ja asumistuen leikkaukset ovat Haapakosken mukaan olleet isoja heikennyksiä. Hän näkee, mitä elämän kurjistuminen tekee ihmisille.
– Se nakertaa terveyttä ja hyvinvointia, lisää mielenterveysongelmia ja perheiden sisäisiä ristiriitoja. Pahoinvointi lisääntyy yhteiskunnassa ja asunnottomuuskin on taas nousussa.
– Meillekin tulee entistä kärjistyneempiä yhteydenottoja, Haapakoski kertoo.
Työttömien Keskusjärjestön jäsenmäärä on laskussa, vaikka työttömyys kasvaa.
Haapakoski sanoo sen johtuvan siitä, että välityömarkkinoita on heikennetty.
Työllisyyspalvelut siirrettiin tämän vuoden alussa valtiolta kunnille, mutta samalla leikattiin työllisyyspalveluiden rahoitusta. Hyvinvointialueiden säästöt ovat puolestaan kohdistuneet esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan.
Työttömien Keskusjärjestön paikallisyhdistyksissäkään ei siten ole toimintaa entiseen tapaan.
– Aktiivinen työvoimapolitiikka on heikentynyt, kun näistä palveluista on leikattu noin kolmasosa.
Haapakoski toteaa, että järjestöjen apua on usein voitu kohdistaa niille työttömille, jotka tarvitsevat eniten tukea työmarkkinoilla tai joiden työttömyys on pitkittynyt.
Työttömiä työnhakijoita oli heinäkuun lopussa yhteensä 339 200, mikä on 33 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin, ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen Työllisyyskatsaus kertoo.
Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli heinäkuussa 128 800.
Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa tällä hetkellä nopeasti. Heitä olisi tämän vuoden lopussa jo 136 000 ja ensi vuonna keskimäärin 140 000 henkilöä.
Silloin ollaan jo hyvin lähellä 1990-luvun laman jälkeistä ennätystä, jolloin pitkäaikaistyöttömiä oli 143 000.
Oppositio on kurmoottanut hallitusta työttömyyden pahenemisesta.
Viime viikolla eduskunnan kyselytunnilla hallitus joutui selittämään oppositiolle, miksi työttömyys Suomessa vain kasvaa, kun työllisyyskäyrien pitäisi osoittaa aivan toiseen suuntaan.
Suurimman oppositiopuolueen SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman totesi, että jos Suomen työllisyysaste olisi kehittynyt Orpon hallituksen vahtivuorolla samalla tavalla kuin muualla EU:ssa, niin Suomessa olisi nyt jopa 90 000 työllistä enemmän.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen huomautti, että joka kahdeksas työvoimaan kuuluvista suomalaisista on työttömänä.
– Se on karmea luku, Kaikkonen näki.
Kaikkonen järjestää pyöreän pöydän keskustelun Suomen työttömyystilanteesta eduskunnassa keskiviikkona.
Keskusteluun on kutsuttu Työttömien Keskusjärjestön Jukka Haapakosken lisäksi yrittäjä Heidi Alariesto (Arctic Career), Duunitorin toimitusjohtaja Thomas Grönholm, Helsingin kaupungin työllisyyspalvelujen liikelaitoksen yksikönjohtaja Tuomas Järvinen, yrittäjä Sauli Kauppinen (DataSky), työtön Elsa Osipova sekä työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.