"Kuinka tässä nyt näin kävi?" – Marin kertasi perussuomalaisille elpymispaketin perusteet

Politiikka

Euroopan unionin yhteinen koronaelpymispaketti nousi takaisin otsikoihin maanantaina, kun komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kävi Helsingissä kehumassa Suomen investointisuunnitelmia.

Kaikkiaan noin 2,1 miljardin euron potti käytetään vihreän siirtymän nopeuttamiseen ja digitalisaation edistämiseen.

Eduskunnan torstaisella kyselytunnilla kävi kuitenkin selväksi, että opposition perussuomalaisia EU:n ykkösjohtajan kehut eivät lämmittäneet.

Ensimmäisen puheenvuoron saanut Jani Mäkelä (ps.) tivasi hallitukselta, miksi Suomi saa sittenkin vähemmän rahaa kuin aiemmin väläytellyt 2,7 miljardia euroa.

– Kuinka tässä nyt näin kävi? Puhuttiinko eduskunnalle muunneltua totuutta, Mäkelä julmisteli.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) selitti eroa sillä, että rahoituksen suuruus määräytyy osaksi koronakriisin aiheuttamien talousvahinkojen perusteella. Lisäksi summaan vaikuttaa koronaa edeltänyt talous- ja työllisyyskehitys.

– Tämä vaikuttaa siihen lopulliseen summaan, minkä Suomi tulee saamaan. Itse asiassa tämä arviointi on vielä kesken, eli me emme tiedä vielä tälläkään hetkellä tarkalleen, mikä se Suomen osuus tulee olemaan, vaan se selviää vasta siinä vaiheessa, kun näemme, miten talous on näinä vuosina kehittynyt. 

Suomen saannon perusteiden lisäksi Mäkelä halusi kuulla pääministerin tulkinnan siitä, onko EU ottanut elpymispaketin yhteydessä yhteisvelkaa.

– Kyllä vai ei, ja jos on, miten Suomi on voinut suostua sellaiseen, minkä EU:n säännöt kieltävät ja mitä päähallituspuolueiden vaikuttajat ovat sanoneet mahdottomaksi?

Marinin mukaan yhteistä lainaa on otettu, mutta kaikesta velasta ei olla yhteisvastuullisesti vastuussa.

– Itse asiassa Suomen ansiosta ja Suomen toiminnan johdosta me olemme neuvotelleet tähän tarkkarajaisuuden ja myös sen, että kullakin jäsenmaalla on vastuu vain siitä omasta osuudestansa tämän kokonaisen velan osalta.

– Eli Suomikin on vastuussa siitä omasta osuudestansa tässä kokonaisuudessa. Emme ole yhteisvastuullisesti vastuussa ikään kuin koko tästä lainamäärästä, vaan jokainen jäsenvaltio vastaa omalta osaltansa.

Lisäksi Marin vakuutti, että paketti on ainutkertainen ja poikkeuksellinen väline, jolla vastataan sekä koronakriisiin että tiukkaan kansainväliseen kilpailuun.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) säesti Marinia alleviivaamalla tapaa, jolla elpymispaketin varoja käytetään.

Saarikon mukaan suunnitelmat ruoditaan erittäin tarkasti.

– Myöskin Suomessa me käymme läpi valtiovarainministeriön virkakunnan johdolla joka ikisen maan suunnitelman. Ja joka ikisen maan suunnitelma erikseen myös hyväksytään. Aivan kuten nyt tässä Suomen tapauksessa, komissio esittää näkemyksensä ja valtiovarainministereiden EU-yhteiskokous tuon sitten ratkoo.

Kokoomuksen leiristä vaadittiin vielä kerran selvyyttä siihen, oliko rahaministeri Saarikolla pääministerin ja hallituksen tuki, kun hän allekirjoitti talouskuria vaatineen kirjelmän seitsemän muun EU-valtiovarainministerin kanssa.

– Kyllä, me keskustelimme valtiovarainministeri Saarikon kanssa tästä kirjeestä etukäteisesti, ja valtiovarainministerillä on minun tukeni, kun hän toimii, Marin vastasi.