Kuhmon kaupunginjohtaja huolissaan kuntien tehtävien eriyttämiskaavailuista: "Näen sen vaikeana, jopa mahdottomana ajatuksena"

Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä on huolissaan sote- ja maakuntauudistuksen kaatumisen jälkimainingeissa nousseeseen keskusteluun kuntien eriyttämisestä. 

Määttä kiinnittää huomiota viime viikolla julkaistuun kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittämistarpeiden esiselvitykseen.

Kyseisen selvityksen sihteeristö pitää luontevana pohtia, olisiko kuntien tehtäviä tarpeellista jatkossa eriyttää.

Tytti Määtän mukaan kuntakyselyn vastausten perusteella suurin osa kunnista kuitenkin kat­soo, että kaikilla kunnilla tulisi jatkossakin olla samat tehtävät.

– On selvää, että maamme on erilainen kun sitä katsoo sen eri puolilta. Kunnat ovat erilaisia ja se on ollut itsehallinnon tarkoituskin. Näen kuitenkin erittäin vaikeana, jopa mahdottomana ajatuksena sen, että kunnat luokiteltaisiin tehtäviltään erilaisiksi, Määttä toteaa blogissaan.

Selvityksessä todetaan, että  pelkästään valtionosuusjärjestelmää kehittämällä ei voi vastata erikokoisten ja eri tilanteessa olevien kuntien haasteisiin.

– Olisi erittäin vaikeaa vetää viiva siihen, minkälainen kunta saisi tehtäväkseen minkäkinlaisten palvelujen järjestämisen. Ainakaan asukasmäärä ei kuntien erilaisuuden takia siihen sovellu, Määttä pohtii.

Kuhmon kaupunginjohtaja korostaa, että eduskunnan laissa säätämät palvelut on turvattava siitä riippumatta, mikä taho nuo palvelut järjestää.

Perustuslain mukaan Suomen kansalaisella on vapaus valita asuinpaikkansa. Tähän asuinpaikanvalinnan oikeuteen liittyy vahvasti myös oikeus peruspalveluihin.

– Mikä taho järjestäisi palveluja alueella niiden kuntien kuntalaisille, joiden kotikunnalle olisi säädetty toisenlaiset tehtävät? Miten noiden palveluiden rahoitus järjestettäisiin, Määttä kysyy.

Tytti Määttä korostaa, että vapaaehtoisuuden pohjalta tapahtuva tehtävien kokoaminen isompiin kokonaisuuksiin on jo nyt mahdollista. Se ei kuitenkaan poista ongelmaa rahoituksen suhteen.

Tarve taittaa sote-kustannuksia huoltosuhteen heiketessä ei ole Määtän mukaan kadonnut minnekään, vaikka työllisyys onkin maassa parantunut.

– Nyt kun ennen vaaleja puolueilla tuntuu rahaa olevan uusiin palveluihin, toivoisi myös kuntien rahoitusperiaatteen toteutumisesta käytävän yhtä innostunutta keskustelua. Sen sijaan, että kiivaasti ollaan lupaamassa uusia palveluja tai eriyttämässä kuntien tehtäviä, tulisi laittaa perusasiat kuntoon eli turvata nykyisten palvelujen rahoitus, hän huomauttaa.