Kriittisten raaka-aineiden jahti menee kansanedustaja Vesa Kallion ihon alle – "Miten iso kuoppa Suomeen aiotaan kaivaa?"

Keskusta

Keskustan uuden kansanedustajan Vesa Kallion sanoja olisi vaikea kuvitella politiikassa pitkään marinoituneen ihmisen suuhun. Keskustan kannatuksesta aina välillä kysytään, mutta en minä jaksa siitä stressata.

– Joskus on sellainen olo, että puoluepolitiikka on pilannut politiikan.

– Puolue on ennen kaikkea väline ihmisten asioiden ajamiseen, Kallio sanoo.

Vastaava tilanne oli hänen edellisessä työssään Etelä-Savon MTK:n toiminnanjohtajana.

– Ihmisistähän tässä on kyse. MTK:ssakaan ei ollut kyse maaseudun edunvalvonnasta vaan siitä, mikä siellä asuville ihmisille on parasta.

Siksi Kallio toivoi keskustan menevän hallitukseen, tai ainakin osallistuvan avoimin mielin hallitusneuvotteluihin.

– Sain todella paljon positiivista palautetta siitä. Mutta puoluejohto päätti oppositioon menosta, joten asia on siltä osin selvä.

Kallion mukaan asiaa on turha enää vatvoa.

– Mutta hallitus on tietysti se paikka, jossa päätökset tehdään.

Kalliolla ei ollut suurta pyrkyä kansanedustajaksi. Hän lähti ehdolle vasta, kun näki todelliset mahdollisuudet läpimenoon. Se hetki koitti, kun eteläsavolainen keskustakonkari Jari Leppä päätti jättää eduskunnan.

Kallio asuu Etelä-Savon Anttolassa, mutta ei ehtinyt ilmoittautua paikallisen keskustapiirin ehdokaslistalle ennen sen täyttymistä. Itä-Savon Keskustan listalta tarjottiin paikkaa, ja sen molemmat ehdokkaat Kallio ja Hanna Kosonen menivät läpi. 

Vuoden 2015 vaalipiiriuudistuksessa käyttöön otetun Kaakkois-Suomen vaalipiirin kahdella keskustaedustalla on nyt isot alueet hoidettavana. 

– Se on aika mahdoton alue, sillä se ulottuu Itä-Uudeltamaalta Savonrannan perukoille. 

Kallio luettelee tukun asioita, joihin hän haluaa politiikassa vaikuttaa. 

Hän haluaa, että metsänomistajat saavat käyttää metsäänsä kestävästi ja saavat siitä toimeentulon. Hän haluaa, että poliitikkojen joukossa olisi enemmän maaseudun asioita ymmärtäviä ihmisiä. Hän kokee, että liian monen mielestä Suomi on yhtä kuin Helsinki, Tampere ja Turku. 

– Lähdin politiikkaan, jotta ihmisten ei tarvitsisi muuttaa kotoaan sen takia, että Suomessa tehdään niin eriarvoistavia poliittisia päätöksiä, Kallio kiteyttää. 

– Itä- ja Kaakkois-Suomessa ei kauheasti niitä toimeentulon lähteitä ole.

Vesa Kalliolla on tapana kutsua taajamamerkkiä Suomen turhimmaksi liikennemerkiksi, koska se luo turhaa vastakkainasettelua kaupunkien ja maaseudun välille. 

– Me pärjäämme joko yhdessä tai emme pärjää ollenkaan. Eihän meillä maailman mittakaavassa edes ole kunnon kaupunkeja. Täältä Tampereeltakin olet hyvin nopeasti maaseudulla. 

Haastattelupaikkana toimii Tampere, koska keskustan eduskuntaryhmä valmistautui siellä politiikan syksyyn. 

Kallion vaimo työskentelee Tampereella osa-aikaisesti lääkärinä. Vesa Kallio on onnellinen, kun vaimo on vakavan sairastumisen jälkeen taas lähes terve. Ei ole kauan siitä, kun mies joutui katsomaan, kuinka maratoninkin aiemmin juossut vaimo jaksoi hädin tuskin kävellä sängystä kylpyhuoneeseen. Lisäksi vaimon poika kamppaili syövän kanssa, mutta on voiton puolella. 

– Kaikki tämä on tehnyt sen, etten jaksa pahoittaa mieltäni kovin herkästi. 

Kun Kallio oli tehnyt päätöksensä eduskuntaan pyrkimisestä, vaimo totesi WhatsApp-viestissä, että “sinusta tulisi hyvä kansanedustaja”. 

– Eikä hän sano sellaista, mitä ei tarkoita.

Viime vaalikautta Kallio katseli politiikan ulkopuolelta. Hänestä näytti, että keskusta jäi hallituksessa aika yksin. 

– Monessa kohtaa ajattelin, että jos pääministeri (Sanna Marin) olisi ollut vahvempi johtaja, hän olisi sanonut, että nyt tehdään näin ja mennään eteenpäin. Mutta homma meni keskustan ja vihreiden väliseen tappeluun, ja pääministeri seurasi sitä katseella. 

Kallio ei voisi “missään tapauksessa” kuvitella edustavansa muuta puoluetta kuin keskustaa. Hallituksessa vellonut rasismikohu on vain alleviivannut sitä. 

– Muut puolueet ovat niin kaukana itsestäni arvokysymyksissä – myös siinä, miten niissä arvotetaan ihmisiä sen mukaan, missä he asuvat tai mihin heillä on varaa. 

Kallio opiskeli maatalouspolitiikkaa Helsingin yliopistossa ja toimi hetken tutkijanakin. Siinä oppi analyyttistä ajattelua. 

–Perussuomalaisillahan on se, että monimutkaisiin ongelmiin annetaan yksinkertaisia vastauksia. Harva asia maailmassa on kuitenkaan yksinkertainen. 

Kallio perehtyi esimerkiksi siihen, miten bensan hinta muodostuu. 

– Ja voi hyvänen aika, että se on monimutkainen asia. Sitten tehdään vaalivideo, jossa ajetaan rinkiä torilla ja luvataan, että bensan hinta laskee. Se on päätöntä, äänestäjien huijaamista suoraan sanottuna. 

Kallio sanoo olevansa itse siinä määrin realisti, ettei hän luvannut kampanjassaan muuta kuin tehdä kansanedustajana parhaansa. 

Eduskunnassa hän vaikuttaa ympäristövaliokunnassa sekä varajäsenenä talous- ja tarkastusvaliokunnissa. 

MTK:ssa Kallio huomasi, että politiikassa ladattiin liiankin suuria odotuksia siihen, miten elintarvikeketjua voisi oikaista alkutuottajan eduksi. Lainsäädäntö on vaikea työkalu, jos kauppa ei halua toimia reilusti. 

– Kun eletään kuitenkin vapaassa markkinataloudessa ja länsimaisessa vapaassa järjestelmässä, niin elintarvikeketjussa jonkun toimijan pakottaminen johonkin on aika vaikeaa. Se olisi sitten joku muu talousjärjestelmä ja poliittinen järjestelmä. 

Kallio huomauttaa, että ulkomaiset elintarvikkeet ovat tulleet rytinällä kauppoihin reilun 10 vuoden aikana, mutta vienti ei ole samalla tavalla kohentunut. 

– Kyllähän se vaikuttaa, jos euromääräisesti tulee miljardien eurojen ero tuontiin ja vientiin. Sukkelimmin suomalainen tekee myös ilmastotekoja, kun lopettaa tuontituotteiden ostamisen.

Kallio kritisoi voimakkaasti Suomen maatalouden keskittymistä länteen ja lounaaseen. 

– Ei se ole ratkaisu maatalouden kannattavuuteen, että siirrytään aina vain isompiin tilakokoihin. 

Kallio toteaa, että harvojen, suurien maatilojen maa on alttiimpi myös epidemioille ja siten huoltovarmuudelle. Itä-Suomessa peltoa on harvassa ja pienissä kuvioissa, joten suuruuden ihannointi ei siellä aina toimi. 

Asia liittyy myös vahvasti niihin toimeentulon lähteisiin, joita Venäjän lähistöllä Itä-Suomessa näinä aikoina tarvitaan. 

– Eräs kenraaliluutnantti sanoi, että jos Itä-Suomella ei ole tulevaisuutta, Suomella ei ole turvallisuutta.

Kallio toimi vanhempiensa pienen maatilan jatkajana Kangasniemellä parinkymmenen vuoden ajan. Vanhemmat aloittivat torikauppiaina jo 70-luvulla, Jyväskylän torilla myytiin lähes kaikkea mitä maassa, puussa ja pensaassa kasvoi. 

– Mitään ei ollut paljon, mutta kaikkea oli vähän.

Kallio oppi jo varhain, että hyvä torikauppias on sosiaalinen ja suulas, mutta jaksaa myös kuunnella ihmisiä. Se on pätenyt muussakin työelämässä. 

– Ihmiset huomaavat aika nopeasti, voiko sinua lähestyä vai ei. Ei saa tyrkyttää itseään, mutta pitää olla läsnä. 

Vesa Kallio pitää kummallisena sitä, että sanomalehdessä saatetaan hehkuttaa kotimaisia raaka-aineita ruoanlaitossa, mutta samaisen lehden ympäristöuutisessa maataloutta syytetäänkin vesistöjen ja maaperän tuhoamisesta. 

– Samoin fossiilisen energian käytöstä pyritään eroon, mutta samalla kritisoidaan metsätaloutta, Kallio päivittelee. 

Vihreä siirtymä vaatii myös liikkumisen sähköistymistä ja uusiutuvaa energiaa, ja EU:lla on nyt valtava paine saada kriittisiä raaka-aineita kaiken tämän toteuttamiseen. Se merkitsee voimakasta kaivostoiminnan kasvua. Se on aihe, josta Kallio kiihtyy. 

– EU haluaa estää meiltä metsien käytön, mutta samaan aikaan se ajaa kuin käärmettä pyssyyn sitä, että mineraaleja pitäisi saada kaivaa ihan miten huvittaa, Kallio sanoo. 

– Kysyin valiokunnassa kuultavana olleilta asiantuntijoilta, että miten iso kuoppa Suomeen aiotaan kaivaa. Siinä eivät paina ennallistamiset eivätkä mitkään mitään.

Juttu on julkaistu alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä.