Koulutustaso on noussut vähemmän koulutetuilla alueilla, kertoo Tilastokeskus
Koulutustaso on noussut vähemmän koulutetuillakin alueilla viime vuosina. Koulutustaso on noussut koko maassa, vaikka alueelliset erot ovatkin yhä suuria.
Koulutustilastoista kertoo asiantuntija-artikkelissaan Pasi Piela, joka toimii kehityspäällikkönä Tilastokeskuksen Kumppani- ja ekosysteemisuhteissa. Hän vertailee työikäisen, 20–64-vuotias väestön koulustason tilannetta vuosien 2011 ja 2021 lopuilla.
Alimman koulutustason kunnat sijaitsevat erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.
Suhteellisesti pienin korkeakoulutettujen osuus on Keski-Suomen Kivijärvellä (14,9 prosenttia). Sitten tulevat Rautavaara, Merijärvi ja Kaavi.
Alimman ryhmän kunnissa korkeakoulutettujen määrän kasvu on ollut kymmenvuotiskaudella enimmäkseen vahvaa (mediaanikasvu yli 16 prosenttia).
Esimerkiksi Kivijärvellä korkeakoulutettujen osuus on kasvanut yli 18 prosenttia.
Kuntia, joissa korkeakoulutettujen osuus oli alle 25 prosenttia oli 145 vuonna 2011. Vuonna 2021 vastaava osuus on enää 65 kuntaa.
Korkeakoulutettujen osuuden kärjessä korostuvat yliopistokaupunkien naapurustossa olevat selvästi pienemmät kunnat. Näitä ovat Kauniainen, Espoo, Pirkkala, Helsinki, Muurame, Kaarina, Lempäälä, Mustasaari, Kirkkonummi ja Kempele.
Menestyvien kaupunkiseutujen sisällekin kätkeytyy silti selvästi kouluttamattomampia alueita.
Lähes kaikissa kunnissa korkea-asteen koulutettujen suhteelliset määrät ovat kymmenen vuoden vertailuvälillä nousseet.