"Koulutus on supervoima" – Kurviselta tuhti paketti korkeakoulutusta pitkin Suomea

Koulutuspolitiikka

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutusvastuut laajenevat tuntuvasti eri puolilla Suomea.

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) on linjannut useista laajennuksista yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutusvastuisiin.

– Tämä on yksi massiivisimpia korkeakoulutuksen laajennuksia Suomen lähihistoriassa, Kurvinen hehkutti tiedotustilaisuudessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelun pohjalta koulutusvastuita esitetään laajennettavaksi kuudessa yliopistossa ja yhdeksässä ammattikorkeakoulussa. Koulutusvastuu määrittää, mitä tutkintoja korkeakoulussa voi suorittaa.

– Koulutus on supervoima niin yksilön, alueiden kuin koko Suomenkin kannalta. Korkeakoulutuksen laajentamisella on valtava yhteiskunnallinen merkitys, Kurvinen korosti.

Kurvisen mukaan korkeakoulutusta laajennetaan nyt poikkeuksellisen paljon.

– Näillä päätöksillä nuorten koulutusmahdollisuudet paranevat, osaajapulaan vastataan eri alueilla ja aloilla, sekä vahvistetaan korkeakoulujen myönteistä vaikutusta alueiden kehitykseen, ministeri selvitti.

Uudistuksella lisätään muun muassa terveystieteen koulutusta Helsingin yliopistossa ja oikeustieteen koulutusta Åbo Akademissa. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto saa yhteiskunta-, valtio- ja hallintotieteiden koulutusmahdollisuuden.

Ammattikorkeakouluista Jyväskylä voi puolestaan alkaa kouluttaa rakennusmestareita ja Tampere suuhygienisteja. Pohjois-Karjalassa ja Satakunnassa puolestaan alkaa tieto- ja viestintätekniikan insinöörien koulutus.

Kurvinen huomautti, että suomalaisen koulutuspolitiikan linja on tällä vaalikaudella kyetty monin tavoin kääntämään.

Ministerin mukaan Antti Rinteen ja Sanna Marinin punamultahallitukset ovat lisänneet koulutusta kaikille kouluasteille. Erityisesti korkeakoulupolitiikassa on tapahtunut merkittävä suunnanmuutos.

– Korkeakoulupolitiikka on muuttunut keskittämisestä, koulutuksen supistamisesta alueelliseen ja laajentavaan suuntaan. Tämän suunnanmuutoksen aloittivat edeltäjäni Hanna Kosonen ja Annika Saarikko tässä virassa, ja olen jatkamassa tämän päivän linjauksella tätä toimintaa.

Kurvisen mukaan kysymys on osaajapulaan vastaamisen lisäksi toki myös aluepolitiikasta.

– Kysymys on siitä, että me saamme koko maan mahdollisuudet käyttöön ja joka puolella Suomea on mahdollista elää ja kehittää itseään.

Tiede- ja kulttuuriministeri nosti erikseen esiin muun muassa Helsingin yliopiston saaman mahdollisuuden kouluttaa terveystieteen maistereita. Hän sanoi haluavansa pitää koko Suomesta huolta.

– Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS-alue, Suomen väkirikkain alue, tarvitsee monipuolisia terveydenhuollon osaajia.

Lappeenrannan-Lahden teknilliseen yliopistoon syntyy Kurvisen mukaan puolestaan muutamassa vuodessa kokonainen uusi, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.

Kurvisen mukaan tässä vaiheessa korkeakouluille ei jaeta uutta rahaa. Useissa uusissa koulutusvastuissa on kuitenkin mukana alueen elinkeinoelämän ja kuntien erittäin vahva sitoutuminen lahjoitusprofessuureihin. Korkeakoulut tekevät myös jonkin verran uudelleenkohdennusta.

– He sitten lopettavat tiettyjä koulutuksia, aloja, mitä he eivät pidä niin tarkoituksenmukaisina ja heidän strategiaansa sopivana.

Ministerin mukaan uudet koulutusvastuut perustuvat korkeakoulujen omiin esityksiin. Ministeriössä on punnittu, onko esitettyä vastuuta tarkoituksenmukaista ja järkevää antaa.

Uusien koulutusvastuiden mukaisten koulutusten on tarkoitus alkaa vuoden 2023 aikana.

Korkeakoulutuksen laajentaminen merkitsee myös aloituspaikkojen lisäämistä. Koulutus- ja osaamistason nostamiseksi on yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa lisätty yhteensä noin 10 000 aloituspaikkaa vuosina 2020–2022.

Nyt julkistetut koulutusvastuiden muutokset eivät edellytä lakimuutoksia, vaan asia hoidetaan muuttamalla asetuksia ja ammattikorkeakoulujen toimilupia.