Lukijalta: Asukkaat eivät elä havainnekuvissa vaan valmiissa kaupungissa

Kaupunkien kehittämisestä puhutaan usein kasvun, vetovoiman ja tiivistämisen näkökulmasta. Liian harvoin kysytään, vastaavatko lopputulokset niitä lupauksia, joilla hankkeita perustellaan.

Olen asunut Vantaan Myyrmäessä vuodesta 1974. Vuosikymmenten aikana olen nähnyt lukuisia kehityshankkeita ja uudistuksia. Lähes aina niitä on esitelty näyttävillä havainnekuvilla: vehreää ympäristöä, viihtyisiä kävelyreittejä, elävää kaupunkikulttuuria ja monipuolisia palveluita.

Todellisuus ei usein kuitenkaan vastaa odotuksia. Rakentamista tulee lisää, mutta samalla viheralueet vähenevät ja ympäristö kovenee. Asukkaille luvatut palvelut eivät aina toteudu siinä laajuudessa ja muodossa kuin on annettu ymmärtää. Siksi uusien hankkeiden kohdalla pitäisi tarkastella nykyistä kriittisemmin myös aiempien lupausten toteutumista.

Kasvu ei ole itseisarvo. Hyvä kaupunki rakentuu turvallisuudesta, lähiluonnosta, toimivista lähipalveluista ja yhteisöllisyydestä. Kaupunkisuunnittelun tavoitteena ei pitäisi olla mahdollisimman suuri rakentaminen, vaan mahdollisimman hyvä ja turvallinen elinympäristö ihmisille.

Todellinen kehittäminen ei tarkoita kaiken vanhan korvaamista uudella. Se tarkoittaa kasvun ja viihtyisyyden tasapainoa sekä alueen omaleimaisuuden kunnioittamista.

Asukkaat eivät elä havainnekuvissa. He elävät siinä kaupungissa, joka lopulta rakennetaan.

Tiina Arlin (kesk.)
 Vantaan kaupunginvaltuutettu
eduskuntavaaliehdokas, Uusimaa


Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/