Kotihoidon tuki jumiuttaa maahanmuuttajaäidit koteihin, toruu OECD
Suomen kotouttamispolitiikka on epäonnistunut erityisesti maahanmuuttajanaisten kohdalla, moittii taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD keskiviikkona julkaistussa raportissaan.
Yhdeksi pääsyylliseksi OECD nimeää nykymuotoisen kotihoidon tuen, joka kannustaa maahanmuuttajaäitejä lapsineen jäämään kotiin työnteon ja päivähoidon sijasta.
OECD:n kannalla on myös opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.). Kotihoidon tuesta on odotettu keskeistä teemaa eduskuntavaaleihin.
– Tarvitaan perhevapaauudistus. Erityisesti maahanmuuttajalasten etu on päästä päiväkotiin jo pieninä. On tärkeää, että lapset oppivat hyvin suomea tai ruotsia ennen koulupolun alkua, Grahn-Laasonen kommentoi raporttia ministeriön nettisivuilla julkaistussa kolumnissa.
Viiden vuoden sisällä saapumisesta maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on OECD:n mukaan 40 prosenttiyksikköä pienempi kuin Suomessa syntyneillä naisilla. Ero on lähes kaksinkertainen verrattuna miehiin.
Myös maahanmuuttajien kielikoulutuksen tulokset ovat jääneet laihoiksi. OECD:n raportissa huomautetaan, että vuonna 2016 kielikurssit käyneistä tulijoista vain yksi viidestä saavutti työelämän koulutukseen aiemmin vaaditun B1-tason kielitaidon. Erityisesti äidinkielenään arabiaa tai somalia puhuvilla tulokset olivat heikot.
Kielitaidon puutteet johtavat OECD:n mukaan maahanmuuttajien syrjäytymiseen työmarkkinoilta. Vuonna 2015 kotouttamiskoulutuksessa kaksi viidestä osallistujasta päätyi työttömäksi tai työmarkkinoiden ulkopuolelle kotouttamisen päätteeksi.
Suomen viime vuosina tekemät uudistukset saattavat kuitenkin parantaa tilannetta, OECD toteaa. Yleinen kielitaitovaatimus on nykyisin poistettu ammatillisesta koulutuksesta, ja kieliopintoja on lisätty koulutuksen aikana.
Työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan kielenopetuksen ongelmana on ollut hitaus ja liiallinen teoreettisuus.
– On ammatteja, joissa hyvä kielitaito on ehdoton vaatimus, esimerkiksi hoitoalalla. Sitten on töitä, joissa työn ohella voit samalla oppia kieltä. Kotoutuminen on niin hidasta, kun ihmiset istuvat luokkahuoneessa opettelemassa kieltä, Lindström sanoo STT:lle.
Suomi sijoittuu OECD-maiden vertailussa heikosti, kun maahanmuuttajien työllisyyttä ja PISA-tuloksia verrataan kantaväestöön. OECD:n raportissa mainitaan esimerkiksi afganistanilaiset, irakilaiset ja somalialaiset, joiden työllisyys liikkuu 10–15 prosentin tuntumassa.
– On pohdittava, onko suomalaisessa yhteiskunnassa muista OECD-maista poikkeavia rakenteita, jotka vaikeuttavat kotoutumista, Lindström kirjoittaa blogissaan.