Koskien kunnostuksen hyötyjä mitattiin: Kalanpoikasia pysyvästi enemmän

Metsähallitus on kunnostanut vuosien 2020–2023 aikana yhteensä 147 koskea 32 joella tai purolla Kemijoen, Iijoen, Oulujoen, Vuoksen, Kymijoen, Kokemäenjoen ja Kiskonjoen vesistöalueilla.

Koskikunnostuksia kertyi 24 hehtaaria ja purokunnostuksia 19 kilometriä, Metsähallitus kertoo tiedotteessaan.

– Kunnostusten tavoitteena oli palauttaa jokiin ja puroihin lohikalojen kutu- ja pienpoikasalueita, jotka olivat niistä ympäristön muokkausten takia hävinneet.

Perattuihin koskiin palautettiin kiviä ja kaloille lisättiin kutu- ja poikaselinympäristöjä. Lisäksi kuivuneisiin uomiin palautettiin vesi ja virtavesiin lisätiin puita monipuolistamaan virtausolosuhteita ja syvyysvaihtelua, tehostamaan ravinteiden kiertoa sekä luomaan suojapaikkoja.

– Näillä toteutetuilla kunnostustoimenpiteillä lisäsimme lohikalojen poikasille jopa 12 jalkapallokentän verran lisää elinalueita, kalastuksen erityisasiantuntija Markku Vierelä Metsähallituksesta kertoo tiedotteessa.

Nyt on myös ensimmäistä kertaa arvioitu kunnostustoimenpiteiden vaikuttavuutta kalakantoihin.

Kunnostusten arvioidaan Metsähallituksen mukaan lisäävän pitkällä aikavälillä tarkasteltuna yhteensä 7 000–24 000 vaelluskalaa vuosittain kunnostetuille kohdealueille. Vesistöjen kunnostuksista hyötyvät vaelluskalojen ohella koko virtavesiekosysteemi.

– Monimuotoisuuden ylläpitäminen ja parantaminen vesistöjä kunnostaen on parasta sopeutumista ilmastonmuutokseen. Parantuneet elinympäristöt lisäävät luonnon kykyä sopeutua muutoksiin. Kaloilla on korkea lisääntymispotentiaali, jolloin elinympäristöjä kunnostaen voidaan saavuttaa merkittävää taloudellistakin etua, Vierelä sanoo.