Koronakriisi painaa jo entuudestaan vaikeassa asemassa olleita lapsiperheitä entistä syvempään kuoppaan – pandemian pitkäaikaisvaikutuksia voidaan vasta arvailla

Koronakriisi iskee kovimmin jo entuudestaan vaikeassa asemassa olleisiin lapsiperheisiin. Keväästä jatkuneet lomautukset ja irtisanomiset ovat lisänneet esimerkiksi ruoka-avun tarvetta, kerrotaan Suomen Punaisesta Rististä (SPR) ja Mannerheimin Lastensuojeluliitosta (MLL) STT:lle.

Ruoka-avun tarvitsijoissa lapsiperheiden määrä on lisääntynyt suhteessa muita ryhmiä enemmän. Keväällä koulujen ollessa laajasti etäopetuksessa avun tarve korostui, kun lapset eivät saaneetkaan kouluruokaa. Valmiiksi vähävaraiset perheet joutuivat entistä ahtaammalle ruokakulujen kasvaessa.

–  Kun se arki on jo valmiiksi sellaista pennin päällä sinnittelyä, toteaa sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alaranta SPR:stä.

Koronakriisin iskettyä yllättäen järjestöjen ja seurakuntien pyörittämän ruokakassitoiminnan asiakkaina on nyt paljon sellaisiakin, jotka eivät aiemmin ole apua tarvinneet. Uusien avuntarvitsijoiden suuri määrä näkyy myös sosiaalietuuksien hakemisessa. Kaikki eivät tiedä, mistä ja millaista apua voivat saada.

–  On myös niin sanottua alikäyttöä. Ihmiset eivät hae niitä palveluja ja etuuksia koska he eivät tiedä, että ovat oikeutettuja sellaiseen, sanoo lasten oikeuksien ja lapsi – ja perhepolitiikan johtava asiantuntija Esa Iivonen MLL:sta. Iivonen on myös Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman lasten ja perheiden koronatyöryhmän puheenjohtaja.

Koronakriisin pitkittyessä sen vaikutukset perheiden taloustilanteeseen ovat yhä suuremmat. Esimerkiksi Takuusäätiö on kertonut, että syksyllä entistä useammat yhteydenotoista neuvontapuhelimeen ovat liittyneet huoleen oman kodin menettämisestä. Keväällä yhteydenotot liittyivät yleensä lomautuksiin. Lomautettujen työntekijöiden lisäksi myös yrittäjät ovat olleet kovilla.

Lapsiperheiden heikko taloustilanne voi aiheuttaa sekä aikuisille että lapsille stressiä ja huolta, ahdistusta sekä masennusta.

–  Vaikutukset mielenterveyteen on erittäin merkittävät, ja nämä lisäävät paljon sekä taloudellisen tuen että palvelujen tarvetta, sanoo Iivonen.

Koronakriisi heijastuu myös nuorten työelämän aloitukseen. Kun taloudella menee heikosti, nuoret eivät löydä koulutustaan vastaavia tai muitakaan töitä. Nyt heikentyneet työmarkkinat voivat vaikuttaa nuorten työuraan pitkänkin ajan kuluttua esimerkiksi työkokemuksen puutteen vuoksi.

Iivonen ja Alaranta uskovat, että koronakriisin seurauksia korjaillaan vielä kauan. Varsinkaan lasten ja nuorten kohdalla kriisin vaikutukset eivät näy heti.

–  Meillä saattaa olla vähän ruusuinen kuva tällä hetkellä näistä koronan vaikutuksista. Sellainen, että hyvinhän tässä on pärjätty, Iivonen toteaa.

Koronakriisin ja sen seurausten pitkittyessä avun tarjoamisen lisäämiseen on järjestöissä varauduttu. Tarvetta on niin ruoka- kuin keskusteluavullekin.

–  Ei ihan hirveän valoisalta lähitulevaisuus näytä. Vaikutukset ovat tosi isoja, näistä sosiaalisista puolista puhumattakaan, Alaranta sanoo.

Alarannan mukaan vähävaraisissa perheissä ongelmat usein kasaantuvat. Köyhyyden lisäksi murheena voi olla muita terveys- tai sosiaalisia ongelmia. Iivosen mukaan keväällä monia sosiaali- ja terveyspalveluja supistettiin, vaikka silloin niille olisi ollut kova tarve. Tämä lisää perheiden eriarvoisuutta.

Suomessa laskentavasta riippuen noin 119  000–150  000 lasta eli köyhyydessä ennen koronakriisiä. Yleisintä lapsiperheköyhyys on yksinhuoltajaperheissä. Yksinhuoltajat voivat myös joustaa työmarkkinoilla vähemmän kuin vanhemmat, joiden perheessä on kaksi huoltajaa.

–  Keväällä vaikutti sekin, että isovanhemmat eivät voineet auttaa lasten hoitamisessa, Iivonen toteaa.

Yksinhuoltajien lisäksi heikossa asemassa ovat matalasti koulutettujen vanhempien perheet. Matalalla koulutuksella uutta työtä voi olla irtisanomisen jälkeen vaikea löytää.