Korkeakoulutukselle kunnianhimoiset tavoitteet vuodelle 2030

Suomen korkeakoulutukselle ja tutkimukselle asetettu visio tähtää siihen, että korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus kasvaisi puoleen ikäluokista. Viime vuonna osuus oli noin 40 prosenttia.

Samalla tutkimus- ja tuotekehitysmenot nostettaisiin neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Nyt osuus on alle kolme prosenttia.

Tavoitteet ovat kunnianhimoisia, sillä korkeakoulutettujen määrä alittaa kirkkaasti teollisuusmaiden järjestön OECD:n keskiarvon. Tutkimus- ja tuotekehitysmenoissa Suomi ylittää keskiarvon, mutta jää reippaasti kärkimaista. Israelissa ja Koreassa neljä prosenttia on jo ylitetty.

– Suomella ei ole mitään muuta menestymisen strategiaa kuin olla osaavin kansakunta. Suomen tulee tähdätä maailman parhaiten koulutettuun työvoimaan. Se edellyttää koulutustason nostamista, avointa koulutustarjontaa ja jatkuvaa oppimista, sanoo esityksen vastaanottanut opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti keväällä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision valmistelun. Vision teemoja on valmisteltu yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön, korkeakoulujen johdon, henkilöstön ja opiskelijoiden sekä tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa.

Muistion luovutustilaisuudessa visioita kehuttiin monelta eri taholta ”raikkaaksi”. Luvassa on vihdoin jotakin parempaa kuin supistukset ja rakenneuudistukset, jotka ovat aiheuttaneet turbulenssia tiedeyhteisössä.

Toiminnanjohtaja Johanna Moisio Tieteentekijöiden liitosta muistuttaa, että henkilöstömäärä on vähentynyt roimasti, mikä näkyy väistämättä osaamisessa.

– Jos osaamisen tasoa halutaan nostaa, henkilöstökehitys ei voi jatkua näin, Moisio painottaa.

Grahn-Laasonen pitää visiota ehdotuksena suunnanmuutoksesta korkeakoulutuksessa. Visio on nyt vapaa arvioitavaksi, ja hallitus keskustelee siitä lähiaikoina, hän lupaa.

– Seuraavaksi tarvitaan askelmerkit toteutukseen. Myös se tehdään osallistavassa vuoropuhelussa ministeriön johdolla, Grahn-Laasonen sanoo.

Muun muassa Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Riina Lumme kaipaa kartoitusta, minkälaista korkeakoulutusta tarvitaan milläkin alueella. Vision mukaan korkeakouluja on tulevaisuudessa vähemmän, mutta niiden vaikutus on aiempaa suurempaa.

Ehdotuksen mukaan yhteiskunnan uusiutumiskyvyn ja innovaatiotoiminnan kannalta on huolestuttavaa, että Suomi on menettänyt 1990-luvun kärkipaikan kansainvälisissä koulutustasovertailuissa.

Visiossa maalaillaan, että sen toteutuessa sivistys, osaaminen, tiede ja teknologia toimisivat vahvemmin ihmisen ja yhteiskunnan hyväksi.