Kommentti: Talouden orastava kevät pehmensi opposition

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sai esitellä eduskunnalle alkaneiden valtiopäivien asialistan ja ruotia maan tilaa melko valoisissa näkymissä.

Ulkona paistoi aurinko täydeltä terältä, ja pienestä pakkasesta huolimatta talven synkin vaihe tuntui jääneen taakse.

Samansuuntaisen arvion pääministeri saattoi tehdä maan taloudesta: pahin on takana ja nyt mennään ylöspäin, ei vielä kovin lujaa, mutta kuitenkin. Leikata ei enää tarvitse.

Sipilän mukaan työ työllisyyden nostamiseksi kuitenkin jatkuu: jos Suomessa olisi koko maassa Pohjanmaan 75 prosentin työllisyysaste, julkinen talous olisi suurin piirtein tasapainossa.

Ahvenanmaan 80 prosentin työllisyysasteella Suomi maksaisi nyt velkaansa pois kovaa vauhtia, pääministeri huomautti.

Sipilän mukaan valtio velka kasvoi viime vuonna enää vain 2,5 miljardia euroa, puolta vähemmän kuin pelättiin. Bruttokansantuotteeseen nähden valtionvelka ei kasvanut enää lainkaan.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki pääsi tosin napauttamaan Valtiokonttorista saamiinsa tietoihin viitaten, että valtion velkaantumista on hillitty kähveltämällä härskisti valtion kassa vaalien alla.

Sipilän mukaan kassavarojakin on käytetty, mutta isoa kuvaa se ei muuta.

Kun liikenneuudistuskin lähtee parlamentaariseen valmisteluun, käsikassaraksi oppositiolle jäi vain sote-uudistus, johon liittyvä valinnanvapausmalli haukuttiin vasemmistopuolueissa lyttyyn jälleen kertaalleen.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) lupasi eduskunnalle pikapuoliin 900 sivua luettavaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Siitä laki- ja lukupaketista moni asia vielä selviää.

Rehula muistutti myös, että jatkossakin maassa tulee olemaan julkinen, julkisesti rahoitettu ja julkisen vallan vastuulla oleva terveydenhoito. Markkinavoimien varaan se ei jää.

Puheessaan eduskunnalle pääministeri joutui kuitenkin myöntämään, että vaikka uudistukset tuovat tulosta ja talous kasvaa, ulkoisia uhkia on.

Sipilä muistutti, että tänä vuonna edessä on useita eurooppalaisia vaaleja, joiden tuloksia harva varmaan rohkenee enää ennustamaan.

Vaalikampanjat, niihin mahdollisesti kohdistuvat vaikuttamisyritykset ja lopputulos voivat vaikuttaa pääministerin mukaan vaikuttaa toimintaympäristöömme merkittävästi.

Pääministerin viestin voi hyvin sanoa toisinkin: yhtään uutta brexitiä tai eurooppalaista Trumpia ei nyt kaivata.