Suomen Pankin Olli Rehn: Euroalueen talous kestää, mutta Lähi-idän konfliktin venyminen herättää huolta
Inflaation leviämisestä energian ulkopuolisiin hintoihin tai palkkoihin ei ole näkynyt toistaiseksi merkkejä, kertoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.
Rehn muistutti tiistaina pankin tiedotustilaisuudessa, että valppautta kuitenkin vaaditaan, sillä tällaiset vaikutukset voivat hiipiä markkinoille huomaamatta.
– Mitä kauemmin Lähi-idän konflikti on päällä, sitä suuremmaksi kasvaa riski, että energiahintojen nousu leviää, Rehn arvioi.
Rehnin mukaan Suomen tilanne on kuitenkin monia muita maita parempi, koska sähkön hinnassa ei koeta samanlaista hintapainetta.
– Suomi ja muut Pohjoismaat, Ranska ja Iberian niemimaan Espanja ja Portugali ovat päässeet aika pitkälle tässä puhtaassa, vihreässä energiasiirtymässä, ja paineet inflaatioon ovat vähäisempiä kuin keskimäärin Euroopassa.
Rehn pitää tärkeänä, että energiatukia ei lähdettäisi jakamaan avokätisesti, varsinkaan kohdentamattomina ja pitkäkestoisina. Hän muistuttaa, että vuodelta 2022 on kokemuksia siitä, että tuet eivät hyödyttäneet varsinkaan pienituloisimpia kotitalouksia ja kansalaisia. Tärkeintä on jatkaa vihreää energiasiirtymää ja vähentää edelleen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, Rehn painottaa.
Euroalueen talous on Suomen Pankin mukaan osoittanut merkittävää iskunkestävyyttä vaikeassa geopoliittisessa tilanteessa, mutta talouskasvu alueella on pysynyt varsin vaimeana.
– Nykyisen korostuneen epävarmuuden vallitessa on erityisen perusteltua, ettei EKP sitoudu etukäteen mihinkään tiettyyn korkotasoon, vaan tekee päätöksensä koroista kokous kerrallaan ja hyödyntää uusimpia tietoja, Rehn näkee.
Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto on reagoinut tilanteeseen nostamalla ohjauskorkoja kuluvana vuonna kahdesti.
Tehtyjä nostoja ovat puoltaneet olemassa olevat inflaationäkymät ja niihin liittyvät riskit. Inflaation kannalta merkitystä on myös talouden muulla suhdannetilanteella: jos kysyntä on voimakasta, yrityksillä on matalampi kynnys siirtää kohonneet kustannukset suoraan lopputuotteiden hintoihin.
Maailmantaloudessa vaikuttaa Suomen Pankin mukaan tällä hetkellä kaksi vahvaa, vastakkaissuuntaista voimaa. Yhtäältä Lähi-idän tilanne ja sotatoimet jarruttavat kasvua, mutta toisaalta voimakas tekoälyinvestointien kasvu tukee sitä globaalilla tasolla.
Euroopan on otettava tekoälyn käyttöönotto tehokkaasti hyötyynsä, jotta se voi vauhdittaa omaa laahaavaa tuottavuuskehitystään. Toisaalta tekoäly-yritysten poikkeuksellisen korkeat arvostustasot ja kasvanut velkavipu pitävät yllä merkittävää markkinakorjauksen riskiä, Suomen Pankki arvioi.
Rehn muistuttaa, että lähivuosina EU:n liiallisen alijäämän menettelyn velvoitteet asettavat tiukat raamit sille, miten Suomen julkista taloutta on sopeutettava.
Pelkkä lyhyen aikavälin sopeuttaminen ei hänen mukaansa kuitenkaan riitä, vaan katseet on suunnattava pitkälle tulevaisuuteen sen varmistamiseksi, että julkinen velkasuhde saadaan pysyvästi laskevalle uralle.
-Parlamentaarisen sitoutumisen tuomia hyötyjä ei kannattaisi heti romuttaa eikä riskeerata kansainvälistä luottamusta Suomen kykyyn selvitä julkisen talouden paineista, Rehn painottaa.
Rehn sanoi ymmärtävänsä asiasta käytävän poliittisen keskustelun.
– Mutta jos tässä vaiheessa, ennen kuin ollaan edes kunnolla sitä sopimusta toteuttamassa, ryhdytään jo perääntymään tavoitteesta, ei sillä tavalla tule tuloksia. Joudun ikävä kyllä käyttämään vähän kulunutta sanontaa, ja toivon että heimolaiset eivät tästä loukkaannu, mutta tämä muistuttaisi silloin savolaista ”rojektia”: aloittamista vaille valmis.
Rehnin mukaan on Suomen oman edun mukaista saada julkinen talous kestävälle tolalle, koska velkaantumiskehityksen tiellä ei voi jatkaa loputtomiin.