Komissio kiittelee maaraportissaan Suomen vahvaa talouskasvua – mutta suosittelee edelleen rakenteellisia uudistuksia
Euroopan komission vuotuinen arvio jäsenmaiden edistymisestä talous- ja sosiaalipoliittisissa tavoitteissaan on julkaistu. Suomi saa komissiolta sekä kehuja että kehittämisehdotuksia.
Komissio kiittää raportissaan Suomen vahvaa talouskasvua – viime aikojen hidastumisesta huolimatta se antaa vahvan pohjan uudistusten jatkamiselle.
Pahimmat uhkat löytyvät väestön ikääntymisestä ja rakenteellisten uudistusten – joista tärkeimpinä mainitaan aluehallinnon sekä sosiaali- ja terveysjärjestelmän uudistukset – viivästymisestä. Näitä komissio on suositellut tehtäväksi pitkään.
Kunnianhimoinen tutkimus- ja kehitysinvestoinnin tavoite, joka on 4 prosenttia suhteessa BKT: hen, ei kommission arvion mukaan todennäköisesti toteudu. Sen sijaan ilmasto- ja energia-alan tavoitteisiin todennäköisesti päästään.
Köyhien osuus väestöstä on Suomessa alhainen verrattuna EU:n keskiarvoon ja on viime aikoina pienentynyt asteittain. Tuloerot ovat Euroopan pienimpien joukossa, ja köyhyys ja syrjäytyminen Euroopan muihin maihin verrattuna harvinaista. Hyvin toimiva koulutusjärjestelmä pienentää sosiaalista eriarvoisuutta.
Suomen viime vuosien työllisyyskehitystä kehutaan, eikä Eurooppa-strategian mukaisen 78 prosentin työllisyysasteen saavuttamista pidetä mahdottomana, jos nykykehitys jatkuu. Komissio huomauttaa kuitekin, että 20–64-vuotiaiden 76,3 prosentin työllisyysaste on edelleen alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa.
Kohtuuhintaisten asuntojen puute kasvukeskuksissa ja liikenteen pullonkaulat ovat komission näkemyksen mukaan työllistymisen esteitä.
Sosiaaliturvajärjestelmä, joka tekee työn vastaanottamisesta usein taloudellisesti tappiollista, on kuitenkin pahin este työllisyysasteen parantumiselle. Nämä niin sanotut kannustinloukut pitää komission mielestä purkaa ja tukijärjestelmää yksinkertaistaa. Tässä työssä voi hyödyntää perustulokokeilun tuloksia.
Tuottavuus on suuri huoli Euroopassa ja erityisesti Suomessa, jossa se on yhä alittaa vuoden 2009 tason. Investointien määrässä Suomi kuuluu sen sijaan Euroopan parhaimmistoon. Uusien investointien keskittyminen pääasiassa rakentamiseen (60 prosenttia kaikista) heikentää kuitenkin positiivisia vaikutuksia tuottavuuteen.
Kommissio on huolissaan suomalaisten kotitalouksien velkaantumisesta, joka on historiallisesti korkealla tasolla. Lainojen riskiä lisää se, että asuntolainat ovat enimmäkseen vaihtuvakorkoisia. Myös kulutusluotot kasvavat nopeasti.
Koska positiivista luottorekisteriä ei ole, lainanantajita puuttuu selkeä kuva kotitalouksien kokonaisvelasta. Hoitamattomien lainojen suhteellinen osuus pankkisektorin lainakannasta on kuitenkin edelleen yksi Euroopan alhaisimmista ja pankkien vakavaraisuus on kunnossa.