"Kohtahan meillä alkaa jo pandakiima" – Suomen eläinpuistoihin odotetaan rakkauden kevättä
Kevät herättää lisääntymistoivot suomalaisissa eläinpuistoissa. Lähiviikkoina ja -kuukausina Ähtärin, Ranuan ja Korkeasaaren puistoissa odotellaan asukkailta merkkejä poikasista.
– Kevät on sitä eläinlasten aikaa, tiivistää Ranuan eläinpuiston intendentti Heini Niinimäki.
Vilkkain syntymiskausi osuu touko–kesäkuulle, mutta Korkeasaaren eläinpuistossa Helsingissä kausi käynnistyi jo maaliskuussa, kun saaren partakorppikotkaparille kuoriutui poikanen.
Eläinpuistossa syntyi poikanen myös viime keväänä, ja Korkeasaaren tiedottajan Mari Lehmosen mukaan on harvinaista, että puiston korppikotkat lisääntyvät perättäisinä vuosina.
Noin kuukauden ikäinen korppikotka on vielä 25-vuotiaan emonsa ja 8-vuotiaan uroksensa hoidettavana, ja eläintenhoitajat ovat toistaiseksi varoneet menemästä liian läheisiin tekemisiin kalliotarhoissa asuvien lintujen kanssa. Uudesta poikasesta kertoo lähinnä kimeä sirkutus, joka Lehmosen mukaan kuuluu tarhoilta.
– Sinne viedään lihankimpaleita, mitä vanhemmat repivät sille (poikaselle) sopiviksi suupaloiksi.
Eläinpuistojen edustajat ovat tällä hetkellä varovaisia kommentoimaan mahdollisia kokonaan uusia eläinlajeja, mutta lisääntymisen osalta edustajat ovat toiveikkaita.
Etelä-Pohjanmaalla Ähtärin eläinpuistossa huomio keskittyy intendentti Marko Haapakosken mukaan muun muassa lumileopardeihin ja saukkoihin, mutta myös puiston tunnettuun pandapariin Lumiin ja Pyryyn. Vuonna 2018 Kiinasta tuotu isopandapari sijoitettiin Ähtäriin, ja niiden toivotaan lisääntyvän Suomessa.
– Kohtahan meillä alkaa myös pandakiima, eli saa nähdä, mitä siinä tapahtuu, sanoo Haapakoski.
Ähtärin eläinpuistoon ei ole kevään ja kesän aikana luvassa uusia eläinlajeja, mutta Haapakosken mukaan takineita on kuitenkin tarkoitus hankkia lisää.
– Se on sellainen aasialainen vuohieläin. Niitä olisi tarkoitus hakea lähiaikoina lisää, että saisimme vähän isomman ja lisääntyvän lauman, Haapakoski kertoo.
Visenttien lisääntymistä odotetaan myös Korkeasaaressa, Ranualla taas intendentti Niinimäki toivoisi näkevänsä muun muassa myskihärkäkilin.
– Emme testaa eläimiä tiineyden varalta kuin erikoistapauksissa, koska se aiheuttaisi useimmissa tilanteissa niille turhaa stressiä. Tarkkailemme ja odotamme, miten käy, kertoo Niinimäki.
Suomen eläinpuistoissa syntyneet eläimet jäävät harvoin asumaan sinne, missä ne ovat syntyneet. Suurimmat eläinpuistot kuuluvat Euroopan eläinpuistojen yhdistykseen (Eaza), ja kullakin lajilla on Euroopassa oma vastaavansa, joka koordinoi sitä, minne syntyneet yksilöt ohjataan.
Eläinpuistot ovat sitoutuneet useimpien lajiensa suojelutyöhön, ja eläinsiirtojen tarkoituksena on löytää eläimille lisääntymisen kannalta sopiva kumppani.
– Monella lajilla urospuoliset poikaset eivät voi olla isänsä kanssa, koska siitä tulee hankausta lauman sisällä. Joissakin eläintarhoissa pidetään tällaisia poikamiestarhoja, kertoo Korkeasaaren Lehmonen.
Ukrainassa käytävä sota vaikuttaa myös eläinpuistojen työhön, koska Eaza sulki venäläisiltä jäsenpuistoiltaan mahdollisuuden verkoston toimintaan.
Eazan linjaus tarkoittaa sitä, ettei venäläisiltä eläinpuistoilta tehdä tällä hetkellä eläinsiirtoja. Toistaiseksi ainakaan Korkeasaareen ei kielto ole Lehmosen mukaan vaikuttanut, vaikka puistoon on aiemmin tullut yksilöitä Venäjältä.