"Kiinteistöille rynnäköitiin naamioituneina sekä vahvasti aseistettuina" – Airiston Helmen talousrikosjutun hovioikeudenkäynti alkaa
Turun hovioikeudessa alkaa tänään Airiston Helmi -yhtiöön liittyvän talousrikosjutun käsittely. Yhtiön pääomistaja, venäläismiljonääri Pavel Melnikov, 62, tuomittiin viime vuonna puolentoista vuoden ehdolliseen vankeuteen muun muassa törkeästä veropetoksesta.
Syyttäjät vaativat, että hovi ankaroittaa Melnikovin rangaistusta. Melnikov puolestaan vaatii syytteidensä hylkäämistä.
Airiston Helmi nousi julkisuuteen syyskuussa 2018, kun sen kiinteistöille Turun saaristossa tehtiin laajamittainen viranomaisoperaatio. Etsintöjä tehtiin 17 paikassa. Poliisi takavarikoi asiakirjoja, muistitikkuja ja muistikortteja sekä 3,5 miljoonaa euroa käteistä.
Keskusrikospoliisi (KRP) sai etsintöihin tukea muun muassa Rajavartiolaitokselta ja Puolustusvoimilta. Poliisin mukaan kyse oli materiaali- ja kuljetusavusta. Operaatiossa oli mukana noin sata ihmistä, ja siinä käytettiin apuna helikopteria ja Merivartioston aluskalustoa.
– Täytyy myöntää, että harvoin poliisi tekee näin isoa operaatiota, kommentoi rikostarkastaja Markku Ranta-aho etsintöjen aikaan syyskuussa 2018.
KRP sanoi alusta lähtien, että etsinnät liittyivät Verohallinnon kanssa tehtävään talousrikostutkintaan. Poikkeuksellinen operaatio nosti kuitenkin jo tuoreeltaan epäilyksiä, oliko kyse myös jostain muusta.
Airiston Helmi oli tehnyt kiinteistökauppoja esimerkiksi keskeisten laivaväylien läheltä. Vilkas helikopteriliikenne ja kiinteistölle rakennetut laskeutumisalustat herättivät paikallisten huomion jo vuosia ennen suuroperaatiota.
STT:n tietojen mukaan Airiston Helmi oli ollut Puolustusvoimien huolenaiheena pitkään. Helsingin Sanomat taas uutisoi sotilaslähteeseen viitaten, että myös suojelupoliisi oli seurannut yhtiötä vuosia.
Melnikovin puolustus moittii ankarasti viranomaisten toimintaa. Hovivalituksessa sanotaan, että Melnikovista luotiin mielikuva ”hämäräperäisenä liikemiehenä, joka on ilman älyllistä syytä ostanut saaria Airistolta”.
– Tiet katkaistiin ja ilmatila suljettiin. Vesiliikennettä valvottiin tarkasti ja kiinteistöille rynnäköitiin naamioituneina sekä vahvasti aseistettuina. Suomen ylin valtiojohto oli pidetty tietoisena suuriskun toteuttamisesta ja sen etenemisestä, hovivalituksessa sanotaan.
Puolustus katsoo, että jo esitutkinnassa tapauksesta maalattiin kuva ”epätavallisesta, kansainvälisestä ja suuresta rikoksesta”, jota ei kuitenkaan yksilöity tarkemmin.
Melnikov kertoi toissa vuonna käräjäoikeuden kuulemisessaan ostaneensa saaria Suomesta, koska rakastui mereen ja merenkulkuun. Airiston Helmi rekisteröitiin kaupparekisteriin vuonna 2007 toimialanaan matkailu- ja majoituspalvelut sekä kiinteistöjen omistaminen ja vuokraus.
Käräjäoikeuden mukaan Melnikov syyllistyi törkeään veropetokseen ja törkeään kirjanpitorikokseen, joilla hän oli tavoitellut vähintään 850 000 euron hyötyä. Rikokset olivat tapahtuneet vuosina 2008–2018. Melnikovin lisäksi jutussa oli muita syytettyjä, mutta heidän syytteensä käräjäoikeus hylkäsi.
Syyttäjien mukaan Airiston Helmellä oli useita kirjanpidon ulkopuolisia työntekijöitä, joille maksettiin pimeää palkkaa. Veroja vältettiin syyttäjien mukaan yhteensä 1,2 miljoonan euron edestä.
– Pimeä palkanmaksu tapahtuu aina kirjanpidon ulkopuolisilla varoilla, kuten Airiston Helmi Oy:n osalta, syyttäjien hovivalituksessa sanotaan.
Syyttäjien mukaan yhtiön toimintaa on verotarkastuskertomuksen perusteella rahoitettu ulkomaisten – pääosin Hongkongiin ja Brittiläisille Neitsytsaarille rekisteröityjen – yhtiöiden varoilla.
– Verotarkastuskertomuksen mukaan Airiston Helmi Oy:n työntekijät, hallituksen jäsenet, osakas ja heidän kanssaan samoilla korteilla nostaneet henkilöt ovat nostaneet yhteensä 4.121.960 euroa käteistä rahaa Suomessa 69 eri nostokortilla, valituksessa sanotaan.
Lisäksi rahaa oli syyttäjän mukaan tuotu Venäjältä.
Syyttäjät katsoivat käräjäoikeudessa, että Airiston Helmi oli kulissiyhtiö, joka oli perustettu Melnikovin johtaman rikollisryhmän toiminnan peittelemiseksi. Hovissa syyttäjät eivät enää vaadi järjestäytyneen rikollisryhmän koventamisperusteen soveltamista.
Käräjäoikeus katsoi, että näyttö rikollisorganisaation olemassaolosta olisi toiminut vain, jos sitä olisi johdonmukaisesti tulkittu sellaisen ennakkoasenteen kautta.
– Todistelua käräjäoikeudessa arvioidessa ei ole voinut välttyä siltä ajatukselta, että tällainen jossain määrin tarkoitushakuinen lähtökohta on vaivannut asian selvittämistä esitutkinnan aloittamisesta lukien, eikä lähtökohdaksi omaksuttua ajatusta vastaan puhuvaa tietoa ja muita seikkoja ole otettu samalla painoarvolla huomioon, tuomiossa sanotaan.
Hovioikeudenkäynnin on määrä kestää marraskuun puoliväliin asti. Melnikovin kuuleminen on tarkoitus järjestää syyskuun loppupuolella.