Kiina varoittaa Britanniaa – kansalaisuuden tarjoaminen hongkongilaisille johtaa vastatoimiin
Kiina varoitti torstaina Britanniaa, että se tarttuu vastatoimiin, jos Britannia panee toimeen suunnitelmansa tarjota osalle Hongkongin asukkaista mahdollisuutta hakea Britannian kansalaisuutta.
Britannia ilmoitti aikeistaan sen jälkeen kun Kiina runnoi läpi Hongkongin demokratialiikkeen nujertamiseen tähtäävän uuden turvallisuuslain.
Kiina ilmoitti, ettei Britannialla ole oikeutta tehdä yksipuolisia muutoksia maiden väliseen sopimukseen.
– On selvää, että kaikki Hongkongissa asuvat kiinalaiset ovat Kiinan kansalaisia, riippumatta siitä, onko heillä Britannian merentakaisten alueiden passia tai Britannian ulkomailla asuvan kansalaisen passia, sanoi Kiinan Lontoon-suurlähettiläs Liu Xiaoming Guardianin mukaan.
Hongkongin asukkaista liki kolmella miljoonalla on jompikumpi. Kiina vetoaa vuoden 1997 sopimukseen, jossa Kiina katsoo Britannian luvanneen, ettei se myönnä Hongkongin asukkaille kansalaisuusoikeuksia Britanniassa.
Australiassa pääministeri Scott Morrison sanoi pitävänsä Hongkongin tilannetta erittäin huolestuttavana ja sanoi hallituksen vakavasti harkitsevan ehdotuksia, että Hongkongin asukkaille tarjottaisiin mahdollisuutta muuttaa Australiaan.
Morrisonin mukaan lopullista päätöstä ei ole vielä tehty, mutta Australia on valmis antamaan tukea Hongkongin asukkaille.
Lausunnon voi odottaa kiristävän Kiinan ja Australian jo ennestään huonoja välejä entisestään.
Australia on vaatinut riippumatonta tutkintaa Kiinasta lähteneen koronaviruspandemian alkuperästä ja syyttänyt Kiinaa taloudellisesta ja teknologisesta kiristyksestä.
Kiina on varoittanut opiskelijoita ja turisteja matkustamasta Australiaan, määrännyt Australian tuotteille talouspakotteita ja tuominnut Australian kansalaisen kuolemaan huumekaupasta.
Taiwan on myös avannut toimiston, jonka on määrä auttaa Hongkongista pois haluavia.
Kiinan Hongkongiin säätämä turvallisuuslaki on tuomittu laajasti ulkomailla.
Yhdysvalloissa edustajainhuone hyväksyi keskiviikkona yksimielisesti lakiesityksen, jossa vaaditaan tiukkoja pakotteita kiinalaisia johtohenkilöitä ja Hongkongin poliisia vastaan.
Laki menee seuraavaksi uuteen käsittelyyn senaatissa, mutta tiedossa ei vielä ole, onko presidentti Donald Trump valmis vahvistamaan sitä.
Edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi tuomitsi Kiinan toimet ja vaati pakotteiden hyväksymistä.
– Jos vaikenemme ihmisoikeuksista Kiinassa taloudellisten etujen takia, menetämme moraalisen oikeutuksen puhua ihmisoikeuksista missään päin maailmaa, Pelosi sanoi.
Viime vuonna Trump epäröi pitkään ennen kuin vahvisti toisen Hongkongia koskevan lain, jossa myös vaadittiin pakotteita erityishallintoalueen itsemääräämisoikeutta loukkaaville kiinalaisjohtajille.
Nyt säädettävänä oleva uusi laki velvoittaa pakotteiden määräämiseen, jolloin Trumpin mahdollisuudet keventää niitä ovat rajoitetummat.
Laki määräisiä myös pakotteita pankeille, joilla on liiketoimintaa pakotteita loukkaavien toimijoiden kanssa.
Demokraattien tuleva presidenttiehdokas Joe Biden moitti Trumpin toimettomuutta ja sanoi presidentin antaneen Kiinalle vapaat kädet toimia Hongkongissa.
Kiinan turvallisuuslain tultua voimaan Hongkongin poliisi otti kiinni liki 400 mielenosoittajaa, joista kymmenen uuden lain nojalla.
Hongkongin asianajajien yhdistys otti tiukin sanoin kantaa uuteen turvallisuuslakiin ja totesi löyhästi muotoillun lakitekstin murentavan kaupungin oikeuslaitoksen riippumattomuutta.
– Hongkongin asianajajayhdistys on syvästi huolissaan sekä lain sisällöstä että sen toimeenpanon tavasta, yhdistys sanoi lausunnossaan.
Yhdistys luettelee lausunnossaan kymmenkunta ongelmallista kohtaa laissa ja nostaa erityisesti esille sen, että lain sisältöä ei julkistettu ennen kuin se oli saatettu voimaan. Samalla sivuutettiin myös Hongkongin oma lakiasäätävä järjestelmä.
– Asianajajilla, tuomareilla, poliisilla ja Hongkongin asukkailla ei ollut mitään mahdollisuutta perehtyä uuden lain sisältöön eikä sen luomiin vakaviin rikosnimikkeisiin, yhdistys tuomitsi.
Useimmat uuden lain perusteella kiinni otetut kantoivat lippuja tai lentolehtisiä, joissa vaadittiin Hongkongille itsenäisyyttä.
Turvallisuuslain mukaan Kiina ottaa itselleen ensimmäistä kertaa tuomiovallan Hongkongin sisällä. Lisäksi Kiina katsoo, että laki kattaa myös ulkomailla tapahtuneet teot, vaikka tekijä olisi ulkomaalainen.
Osa oikeudenkäynneistä käydään suljetuin ovin ja ilman valamiehistöä. Poliisin valvontaoikeuksia on laajennettu, eikä valvonnalle enää vaadita tuomioistuimen hyväksyntää.