Kiina sanoo olevansa valmis jopa sotaan – näin tutkija tulkitsee viestiä
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kiristi viime viikolla jälleen maansa Kiinan-suhteita ottamalla käyttöön uusia maahan kohdistuvia tuontitulleja.
Kiinaan kohdistui jo ennestään Trumpin ensimmäisellä kaudella käyttöön otettuja tulleja, jotka pidettiin voimassa presidentti Joe Bidenin kauden yli. Ennen kautensa loppua Biden myös kasvatti joitain tulleja.
Kiina vastasi terävästi Trumpin uusimpiin tulleihin ja väläytti jopa sotilaallisen konfliktin mahdollisuutta.
– Pelottelu ei tehoa meihin. Kiusaaminen ei tehoa meihin. Painostus, pakotus ja uhkailu eivät toimi Kiinaa vastaan. — Jos Yhdysvallat haluaa sotaa, oli se sitten tullisota, kauppasota tai millainen sota tahansa, olemme valmiita taistelemaan loppuun saakka, sanoi Kiinan ulkoministeriö viestipalvelu X:ssä julkaistussa lausunnossa.
Ulkopoliittisen instituutin (Upi) vanhemman tutkijan Jyrki Kallion mukaan sotilaalliset jännitteet Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä eivät ole vielä kasvaneet Trumpin toisella presidenttikaudella. Ulkoministeriön kommentissa on hänestä kyse kotiyleisölle tuotetusta viestistä.
– Tässä on todennäköisesti ennen kaikkea Kiinan kotiyleisölle suunnattu viesti, että Kiina ei nöyristele Trumpin edessä, niin kuin monet muut valtionjohtajat ja valtiot ovat tehneet. Eli kyllä tämä liittyy ihan puhtaasti kauppasotaan, Kallio arvioi STT:lle.
Trumpin ailahtelevuus on tarjonnut tutkijan mukaan Kiinalle nyt mahdollisuuden esiintyä maailman ainoana ”rakentavana ja rationaalisena” suurvaltana.
Suurvaltojen välisen konfliktin todennäköisimpänä polttopisteenä pidetään demokraattisesti hallittua Taiwanin saarta, jota Kiina pitää osana itseään.
Yhdysvaltojen pitkäaikaisena politiikkana on ollut saaren aseistaminen Kiinaa vastaan. Yhdysvaltojen sitoutuminen Taiwanin puolustamiseen on jätetty harkitusti tulkinnanvaraiseksi.
Kallion mukaan Taiwanin konfliktin riski ei ole kasvanut Trumpin kauden alettua – ainakaan vielä.
– Tilanne on siinä suhteessa täysin auki. On täydellinen kysymysmerkki, mitä Trump aikoo Kiinan suhteen tehdä. Yksi skenaario on, että Yhdysvallat pyrkii käyttämään tilaisuutta nyt hyväkseen niin kauan, kun Kiina on vielä suhteellisen heikko.
Kiinan talouden ja asevoimien modernisaatio on yhä monella tapaa kesken, joten voimasuhteet saattavat olla Yhdysvalloille nyt edullisemmat kuin tulevaisuudessa.
Jos yhdysvaltalaiset poliitikot pitäisivät sotaa Kiinan kanssa väistämättömänä, olisi heistä silloin loogista käydä sota ennemmin eikä myöhemmin, tutkija sanoo.
– Jos Yhdysvallat aikoo estää Kiinan nousun sillä tavalla, että joudutaan esimerkiksi Taiwanin salmella sotilaalliseen konfliktiin, niin sen aika on nyt. Voi hyvin olla, että Yhdysvalloissa on sellaisia haukkoja, jotka näkevät, että Trumpin presidentinkausi on avannut mahdollisen ikkunan toimia.
– Ihan kuka tahansa rationaalisemmin ajatteleva ja toimiva presidentti ei varmaankaan lähtisi soitellen sotaan, mutta Trumpista emme tiedä.
Kiina on käyttänyt asevoimiinsa omaisuuksia. Viime viikolla maa ilmoitti tavoittelevansa jälleen 7,2 prosentin kasvua puolustusmenoihinsa tänä vuonna. Luku on selvästi suurempi kuin tavoiteltu viiden prosentin talouskasvu.
Joillakin mittareilla Tyynenmeren ja Taiwanin edustan voimatasapaino on jo siirtymässä Kiinan eduksi, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) apulaisprofessori Matti Puranen.
– Heillä laivasto kasvaa hirveällä määrällä ja vauhdilla. Laivasto on jo alusten määrässä mitattuna maailman suurin. Telakkateollisuus on kymmeniä kertoja Yhdysvaltoja suurempi ja pystyy tuottamaan taistelualuksia moninkertaisesti nopeammin, Puranen sanoo.
Kiina käyttää maailman maista toiseksi eniten rahaa puolustusmenoihin, mutta dollarimäärässä mitattuna summat ovat edelleen vain murto-osa Yhdysvaltain puolustusmenoista.
Maiden järjestelmät ja puolustusteollisuudet ovat kuitenkin erilaisia, eivätkä luvut ole suoraan vertailukelpoisia. Purasen mukaan on mahdollista, että Kiina saa suhteessa enemmän vastiketta rahoilleen.
Myös Kiinan ilmavoimat ovat Purasen mukaan nykyisin järeät. Mahdollisessa Taiwanin konfliktissa Kiinan suurin vahvuus olisi kuitenkin maantiede.
– Vaikka nämä sota-alukset ja hävittäjät eivät olisi teknologisesti kaikilta osin Yhdysvaltojen veroisia, niillä on kuitenkin selkeä kotikenttäetu, kun ne voivat tukeutua Kiinan satamiin ja lentokenttiin. Yhdysvaltojen pitää taas mahdollisessa konfliktissa pystyä huoltamaan ja operoimaan (kalustoa) tuhansien kilometrien etäisyyksien päästä.
Laivaston valtavasta koosta huolimatta Kiinalla ei silti Purasen mukaan ole teknisiä edellytyksiä suureen maihinnousuoperaatioon, joka tarvittaisiin koko Taiwanin miehittämiseksi.
– Tällaisten isojen maihinnousualusten määrä on heillä selvästi puutteellinen. Se on yllättävän pieni joukkomäärä, jonka he pystyisivät yhdellä rysäyksellä kuljettamaan Taiwaninsalmen yli. Sama koskee ilmavoimien strategista ilmakuljetuskykyä, sekin on edelleen yllättävän rajoittunut.
Purasen mukaan Kiinan laivasto näyttääkin toistaiseksi sopivan vain Taiwanin merisaartoon ja painostukseen maihinnousuoperaation sijasta.
Upin tutkija Kallio ei usko, että Kiina lähtisi tieten tahtoen provosoimaan sotilaallista yhteenottoa.
– Kiinalla ei ole yhtään mitään intressejä lähteä Taiwanin suhteen tekemään mitään hätiköityä. Kiinan kaikkein tärkein tavoite on taloudellinen kasvu, ja sodasta Taiwaninsalmessa aiheutuisi pelkästään negatiivisia ja erittäin vakavia vaikutuksia.
Taiwanin saaminen Manner-Kiinan yhteyteen on yhä Kiinan tavoitteena vuoteen 2049 mennessä, mutta sotilaallinen ratkaisu on tutkijan mukaan vihoviimeinen keino, jolla sitä yritetään.
Kiinan haluja sotaseikkailuun voi vähentää se, että käytännön kokemusta sotimisesta sillä ei ole. Kiina oli viimeksi sodassa 1970-luvun lopulla Vietnamin kanssa, jolloin se kärsi tappion.
– Kiina ei todellakaan tiedä, minkälaiset sen kyvykkyydet käytännössä ovat.
Kiinalaispäättäjien mielessä voi kummitella nöyryytys, jonka Venäjä kärsi Ukrainan sodan alussa, sanoo MPKK:n Puranen.
– Venäjän asevoimat eivät ihan paperitiikeriksi paljastuneet, mutta eivät missään määrin lunastaneet niitä odotuksia, mitä Venäjälle oli asetettu. Ja se on kuitenkin sotilasmahti, jolla pitäisi olla kokemusta ja ymmärrystä sodankäynnistä.
Purasen mukaan Taiwanin valloitus olisi yksi sodankäynnin historian monimutkaisimmista maihinnousuoperaatioista ja siten melkoinen tulikoe Kiinan kokemattomille joukoille.
– Se olisi aika riskaabeli peliliike, Puranen sanoo.
Kiinan tavoitteena on asevoimiensa modernisointi, mutta Upin tutkijan mukaan mikään ei viittaa siihen, että Kiina haluaisi rakentaa vastaavat maailmanluokan sotavoimat kuin Yhdysvalloilla on.
– En tulkitsisi tilannetta siten, että Kiina pyrkisi haastamaan Yhdysvaltoja globaalina sotilaallisena suurvaltana, sanoo Kallio.
Kiina on panostanut ydinaseiden arsenaalinsa kasvattamiseen. Yhdysvaltain puolustusministeriö arvioi kongressille joulukuussa 2024 annetussa raportissa, että Kiinalla oli aiemmin tuona vuonna arsenaalissaan yli 600 ydinkärkeä, ja että maa ylittää tuhannen ydinkärjen rajapyykin vuosikymmenen loppuun mennessä.
Kiinan arvellaan myös kasvattavan arsenaaliaan aina vuoteen 2035 asti. MPKK:n Purasen mukaan kasvutahti on ollut nopeaa, eikä Kiinan valtio ole virallisesti kommentoinut sitä, mikä heidän tavoitteenaan on ydinasevaltana.
Upin Kallio ei usko, että Kiina kuitenkaan pyrkisi täysin tasaveroiseksi Yhdysvaltojen kanssa ydinaseiden määrässä.
– En usko, että Kiinalla on sellaisia ambitioita, koska Kiinassa on ymmärretty, että Neuvostoliiton kaatumiseen johti erityisesti asevarustelukilpailu, jossa Neuvostoliitto ei pysynyt perässä. Kiina ei halua ajautua tähän samaan ansaan, Kallio kertoo.
Jos Pentagonin ennuste toteutuu, Kiina olisi kolmas valtio, jolla on nelinumeroinen määrä ydinkärkiä. Venäjällä ja Yhdysvalloilla on kummallakin yli 5 000, kertoo ydinaseriisuntaa ajava Ican-järjestö.