Kieltenopettajat huolissaan nuorten kielivalintojen keskittymisestä yhä voimakkaammin englantiin
Suomen kieltenopettajien liitto (Sukol) on huolissaan nuorten kielivalintojen keskittymisestä yhä voimakkaammin englantiin. Samalla muut vieraat kielet menettävät asemiaan.
Sukol perustaa huolensa Ylioppilastutkintolautakunnan tilastoihin vuosilta 2017–26. Pitkän englannin kokeeseen osallistujien määrät ovat kasvaneet vuoden 2017 noin 38 000 kokelaasta viime vuoden yli 44 000:een.
– Englannista on tullut käytännössä itsestäänselvä valinta. Englannin osaaminen on ilman muuta välttämätöntä, mutta ongelmia syntyy, jos sen rinnalle ei enää rakennu muuta kielitaitoa, liiton tiedotteessa painotetaan.
Sukolin mukaan monen perinteisesti tärkeän kielen, kuten ruotsin, saksan, ranskan ja venäjän suosio hiipuu hiljalleen.
Keskipitkän ruotsin kokeen osallistujamäärä on yhä suuri, mutta senkin suosio on ollut tällä vuosikymmenellä laskussa. Ruotsin kirjoittaneiden kokelaiden määrä on laskenut noin kolmella tuhannella noin 12 000 kokelaaseen tällä vuosikymmenellä.
– Tämä viittaa siihen, että ruotsi koetaan yhä useammin vain suoritteeksi, ei kieleksi, jota halutaan osata kunnolla.
Lyhyen saksan, ranskan ja venäjän suosio on laskenut myös useilla sadoilla. Saksan kokeen osallistujamäärä on laskenut yli 1 600:sta reiluun 1 200:aan. Ranska on pudonnut lähes tuhannesta kokelaasta alle 700:n ja venäjä on romahtanut noin 630 kokelaasta alle 300:aan muutaman vuoden aikana.
Liitto huomauttaa, ettei kyse ole marginaalisista kielistä, sillä Saksa on Euroopan talousmahti, ranska taas keskeinen kieli EU:ssa ja Venäjä on Suomen naapurimaa.
Sen sijaan ylioppilaskokelaiden kiinnostus espanjaa kohtaan on kasvussa, ja Sukol toteaakin sen osoittavan, että muutos on mahdollinen.
– Pitkän espanjan osallistujamäärä on moninkertaistunut vuosikymmenen aikana, ja myös lyhyt espanja on säilynyt suosittuna.
Sukolin viesti on, ettei englannin aseman vahvistuminen ole ongelma, vaan muiden kielten osaamisen katoaminen.
– Monipuolinen kielitaito ei ole ylellisyyttä, vaan se on pienen valtion elinehto.