Keskustelua korkeakouluista kannattaa käydä nyt, opastaa aluetutkija – "Eivät ne ole hyvästä tahdosta missään vaiheessa syntyneet"
Viime aikoina virinnyt keskustelu yliopistoista ja korkeakoulupolitiikasta on tervetullutta, näkee aluetutkija Timo Aro.
– Ollaan aika pitkään oltu siinä tilanteessa, että vallitseva paradigma on ollut nimenomaan aika voimakas keskittäminen ja profiloituminen ja ikään kuin vahvojen huippuyksiköiden varaan rakentuva korkeakoulupolitiikka, Aro sanoo.
Aro huomauttaa, että esimerkiksi ammattikorkeakoulujen alueellisesta merkityksestä omille vaikutusalueilleen alkaa olla jo aika paljon näyttöä.
– Ja jos tarkastellaan kuutta yliopistokeskuspaikkakuntaa, jotka ovat luonteeltaan aika erilaisia, niin aika kiistatonta on, kuinka paljon niistä on ollut ihan mitattavissa olevia myönteisiä, laajoja aluekehitysvaikutuksia.
Tämän päälle tulee Aron mukaan vielä vaikutus henkiseen ilmapiiriin: uusiutumiseen, toivoon, ja tulevaisuususkoon, jota on vaikea mitata.
– Mutta jokainen aloituspaikka tai jokainen koulutusohjelma on alueen kannalta paljon merkittävämpi kuin sellaisilla alueilla, joissa yliopisto on ollut jo pitkään olemassa.
Uusien yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen perustaminen ovat Aron mukaan aina olleet kovan väännön takana.
– Eivät ne ole hyvästä tahdosta missään vaiheessa syntyneet, vaan vaatineet taakseen kovaa yhteiskuntapolitiikkaa, aluepolitiikkaa ja koulutuspolitiikkaa.
Aron mukaan nytkin pitäisi pystyä katsomaan eteenpäin 30-lukuakin pidemmälle.
– Ja on vaikeaa löytää vaikuttavampaa voimaa, mitä ylipäätään koulutus on, koulutuksen sijaintipaikat ja erityisesti korkeakoulutukseen kytkeytyvät paikat. Koska ne ovat sellaisia katalysaattoreita, jotka synnyttävät hirveän paljon muita positiivisia kerrannaisvaikutuksia siihen ympäröivälle alueelle.
Aro istuu itse sitoutumattomana vihreiden edustajana Porin kaupunginvaltuustossa, joka on kirjannut Porin strategiseksi tavoitteeksi oman yliopiston pitkällä aikavälillä.
– Mutta realismia on se, että se tarkoittaa käytännössä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, että pyritään kaikin käytettävissä olevin keinoin vahvistamaan sitä olemassa olevaa rakennetta, eli tietysti Porin yliopistokeskuksen toimintaedellytyksiä. Pienetkin kohennukset, muutokset ja parannukset nykyiseen asemaan ovat merkittäviä sekä Porin että ympäröivän alueen kannalta, Aro muistuttaa.
Aron mielestä jokaisessa maakunnassa kannattaisi miettiä tulevaisuuden kannalta kestävintä ja optimaalisinta ratkaisua.
– Jossakin se voi tarkoittaa sitä, että yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu tekevät tiiviimpää yhteistyötä tai rakentavat yhteisiä konsortioita tai koalitioita, hän pohtii.